Taidekoti Kirpilän juhlavuosi käynnistyy Helena Hietasen AIKA-näyttelyllä 21.9.2026 Taidekoti Kirpilä viettää vuonna 2027 toimintansa 35-vuotisjuhlaa monipuolisen näyttely- ja yleisöohjelman merkeissä. Juhlavuoden avaa kuvanveistäjä Helena Hietasen näyttely AIKA, joka on avoinna yleisölle 7.2.–16.5.2027. Kehon muisti ja ajan jättämät jäljet ovat AIKA-näyttelyn keskeisiä lähtökohtia. AIKA luo yhteyden Hietasen samannimiseen näyttelyyn Helsingin Galerie Anhavassa vuonna 1996. Kaksi vuotta myöhemmin Hietanen sai rintasyöpädiagnoosin, mikä saneli uudet ehdot työskentelylle. Taiteen tekeminen hidastui ja uran kansainvälinen nousukiito pysähtyi. Helena Hietanen kertoo:”En ole tehnyt taidetta esitettäväksi muille 19 vuoteen jäätyäni eläkkeelle. Kuvat kuitenkin elävät yhä mielessäni. Kun sain kutsun koota näyttely vanhoista teoksistani alkoi syntyä uusia ideoita. Olen kommentoinut teoksiani muokkaamalla niitä. Letti vuodelta 1996 on kuusi metriä pitkä teos, jonka kokosin vanhan naisen minulle lahjoittamista leteistä. Nainen oli kerännyt niitä 20 vuotta. Hius oli muuttunut ajan kuluessa ruskeasta harmaaksi. Nainen kertoi hämmästelleensä sitä, miksi alkoi ottaa talteen irtoavia hiuksiaan ja muisteli paksua lettiään nuoruutensa vuosilta. Vuosikymmeniä haudoin mielessäni kuvaa, jossa Letti-teos on kiedottu kruunuksi minun päähäni. Mietin nyt, miksi kuva jäi mieleeni. Halusinko kuvitella itseni vanhaksi, koska toivoin saavani elää pitkään?” Kuvanveistäjänä Helena Hietanen on etsinyt eri elämänvaiheissa keholleen ja voimilleen sopivia veistosmateriaaleja sekä uusia tapoja työstää niitä. Taidekoti Kirpilässä esillä olevat teokset tarkastelevat Hietasen tuotantoa kolmen vuosikymmenen ajalta. Samaan aikaan näyttely rakentaa intiimin henkilökuvan taiteilijasta vakavan sairauden varjossa. Kokonaisuus levittäytyy Taidekodin tiloihin omakuvien, hiusteosten ja valokuidusta rakentuvien veistosten kautta. Teokset käyvät vuoropuhelua Kirpilän historiallisen ympäristön kanssa ja tarkastelevat sitä, miten materiaalit, muistot ja kokemukset saavat ajan myötä uusia merkityksiä. Yleisöohjelman tarkempi sisältö ja aikataulu julkistetaan alkuvuodesta 2027. Helena Hietanen (s. 1963, Helsinki) on kuvanveistäjä, joka tunnetaan valoa, valokuitua, hiuksia, kumia ja tekstiilejä hyödyntävistä teoksistaan. Hietasen teoksia on esitetty laajasti Suomessa ja kansainvälisesti. Hänen Teknopitsi-teoksensa oli esillä Venetsian biennaalissa Framen projektissa Canal Grandella vuonna 1997. Hietanen on saanut muun muassa kuvataiteen valtionpalkinnon vuonna 1999 sekä William Thuring -säätiön pääpalkinnon vuonna 2007. Hän oli Ars Fennica -ehdokkaana vuonna 2001 ja sai Valtion ylimääräisen taiteilijaeläkkeen vuonna 2007. Hietanen on tehnyt lukuisia julkisen taiteen teoksia ja yhteistyötä myös puolisonsa kuvataiteilija Jaakko Niemelän kanssa. Helena Hietanen, Muotokuva sarjasta Vanhuus (kuningatar), 2026. Kuva: Heidi Piiroinen.
Kirpilän Kevätsalonki 2027 -näyttelyn kuratoi Porin kulttuurisäätö 28.8.2026 Kirpilän Kevätsalonki 2027 avautuu yleisölle toukokuussa osana Taidekoti Kirpilän 35-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Tämä ohjelma-avaus nostaa esiin kiinnostavia nykytaiteen tekijöitä, jotka luovat uusia tulkintoja taidekodista ja sen kokoelmasta. Kevään 2026 aikana järjestettyyn avoimeen hakuun teemalla ”romantiikka” saatiin yhteensä 15 hakemusta. Raati oli vaikuttunut hakemusten monipuolisuudesta, aiheeseen paneutumisesta ja korkeasta tasosta. Kirpilän Kevätsalonki 2027 -kokonaisuuden toteuttajaksi on valittu Porin kulttuurisäätö ehdotuksella Return to Innocence. Kuraattorikollektiivia hankkeessa edustavat Anna Jensen ja Eliisa Suvanto. Return to Innocence käsittelee romanttista suhdetta aikaan. Hakijat kuvaavat näyttelyä ”kunnianosoitukseksi taiteen romanttiselle luonteelle, sen kyvylle luoda haltioitumisen hetkiä maailmaan, jota modernismin ja teollistumisen jälkeen on syytetty haltioitumisen puutteesta”. Return to Innocence pohtii ajan kulkua sekä sen muuttuvia merkityksiä. Kiinnostavana pidettiin näyttelyn jännitettä kodin pysyvyyden ja nykyhetken irrallisuuden välillä. Hakemuksesta oli myös helppo tunnistaa Juhani Kirpilän keräämä taidekokoelma hetkien ja kokemusten intiiminä arkistona. Raati piti myös tärkeänä nostaa esiin Porin kulttuurisäädön korkeatasoista, sinnikästä ja omaleimaista kuratoriaalista työtä Suomessa. Kevätsalonki 2027 on osa Porin kulttuurisäädön vuodesta 2013 toteuttamien näyttelyiden jatkumoa. Kuraattorit valinneeseen raatiin kuuluivat Taidekoti Kirpilän museonjohtaja Heta Kaisto, vt. museonjohtaja Laura Eweis, tuottaja Mia Dillemuth sekä Kirpilän hoitokunnan jäsen, taiteilija Timo Wright. Lisätietoja Kevätsalonki 2027 -näyttelystä julkaistaan Taidekodin verkkosivuilla ja somekanavissa näyttelyn valmistelun edetessä. Taidekoti Kirpilä kiittää lämpimästi kaikkia hakijoita kiinnostuksesta ja huolella laadituista ehdotuksista. Kuva: Emma Suominen
Taidekoti on avoinna kesän – remontti alkaa elokuussa 3.6.2026 Taidekoti Kirpilä on avoinna koko kesän normaalisti. Tervetuloa tutustumaan kokoelmaan ja viihtymään ainutlaatuisessa taidekodissa keskellä kaupunkia. Yleisöopastuksia järjestetään keskiviikkoisin klo 14.30 ja sunnuntaisin klo 12.30. Ryhmäopastuksia on mahdollista varata erikseen sopimuksen mukaan. Kohti juhlavuotta – Taidekoti uudistuu Taidekoti Kirpilä täyttää ensi vuonna 35 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi valmistelemme monipuolista ohjelmaa, johon kuuluu muun muassa ensimmäistä kertaa järjestettävä Kirpilän Kevätsalonki. Ennen juhlavuotta kunnostamme Taidekodin tiloja, jotta vierailukokemus olisi entistä parempi. Remontti alkaa elokuun puolivälissä, minkä vuoksi olemme suljettuna muutaman kuukauden ajan. Viimeinen aukiolopäivä ennen remonttia on keskiviikko 12.8. Avaudumme uudistuneina kohti juhlavuotta. Tiedotamme tarkemmasta aikataulusta verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa. Kuva: Heikki Tuuli
Kholod Hawashin uusi teos Taidekodissa 3.6.2026 Taidekoti Kirpilässä on esillä uusi teos tekstiilitaiteilija Kholod Hawashilta (s. 1977). Ujo aurinko toimii samalla suojahuppuna Maria Wiikin teokselle Ohdakkeita (1898). Maria Wiikin pastelli- ja guassityö on ensimmäinen teos, jonka Juhani Kirpilä hankki omilla varoillaan 23-vuotiaana. Teos on esillä Taidekodin Juhlaolohuoneessa, mutta paperipohjaisena ja valolle herkkänä se vaatii erityistä suojausta. Tätä varten sille on toteutettu erillinen suojahuppu. Museon ollessa suljettuna huppu suojaa alkuperäisteosta, ja aukioloaikoina Ujo aurinko on nähtävillä itsenäisenä teoksena. Irakissa syntynyt ja nykyisin Suomessa ssuva Hawash saapui maahan vuonna 2019 Artists at Risk -verkoston kautta. Hänen työskentelynsä pohjautuu osin lapsuudessa omaksuttuun tekstiiliperinteeseen. Hawashin taidetta innoitti aluksi Mesopotamian kulttuuriperintö, mutta hänen ilmaisunsa on sittemmin kehittynyt persoonallisempaan, pikemminkin symboliseen kuin omaelämäkerralliseen suuntaan. Hawash käyttää työssään kierrätysmateriaaleja ja hyödyntää perinteistä jodaleia-tilkkutekniikkaa, jossa kankaanpalat ommellaan käsin yhteen. Hänen teoksissaan käsitellään muun muassa naisten yhteiskunnallista asemaa ja itsenäisyyden kysymyksiä. Hawashin teoksia on ollut esillä muun muassa ARS22-näyttelyssä Kiasmassa vuonna 2022 sekä Venetsian biennaalissa vuonna 2024 osana Pohjoismaiden paviljonkia. Hänen teoksiaan kuuluu esimerkiksi Kiasman, Saastamoisen säätiön ja HAMin kokoelmiin. Tervetuloa tutustumaan teokseen! Kholod Hawash, Ujo aurinko, 2026Kuva: Jussi Tiainen
Taidekoti Kirpilä on Helsinki Pride 2026 -yhteisökumppani 1.6.2026 Olemme mukana Helsinki Pride 2026 -tapahtumassa yhteisökumppanina. Tämän vuoden teema on Vapaus kasvaa. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus kasvaa rauhassa omaksi itsekseen. Taidekodissa edistämme tätä tavoitetta tarjoamalla avoimen, turvallisen ja yhdenvertaisen tilan kaikille. Pride-viikolla järjestämme kaksi queer-opastusta, joissa kokoelmaa tarkastellaan sateenkaarevasta näkökulmasta. Oppaana toimii Antti Solin. Lisäksi Taidekodissa esiintyy riot pop -artisti Elsi Sloan. Ohjelma: ke 24.6. klo 17–18Elsi Sloan: Lesbioosi (suomeksi)Vapaa pääsy. Ennakkoilmoittautuminen avautuu tapahtumasivulla 10.6. klo 10.00. to 25.6. klo 17–18Queer-opastus (suomeksi)Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista. su 28.6. klo 14.30–15.30Queer-opastus (englanniksi)Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista. Helsinki Pride -viikkoa vietetään 22.–28.6. Katso virallinen ohjelma täältä.
Avoin haku kuraattoreille – Kirpilän Kevätsalonki 2027 13.4.2026 Taidekoti Kirpilä hakee kuraattoria tai kuraattorikollektiivia suunnittelemaan ja toteuttamaan toukokuussa 2027 avautuvan nykytaiteen Kevätsalongin. Näyttely- ja/tai esityskokonaisuus asettuu dialogiin Kirpilän pysyvän kokoelman, salonkimaisen ripustuksen ja tilan kulttuurihistoriallisen kontekstin kanssa. Teema: Romantiikka Kevätsalongin 2027 teema kutsuu tarkastelemaan tunteen, mielikuvituksen ja subjektiivisen kokemuksen asemaa nykytaiteessa sekä pohtimaan, millaisia merkityksiä romantiikka ja romanttisuus saavat tässä ajassa. Romantiikka voi ilmetä esimerkiksi nostalgisina tai historiallisina viittauksina, affektiivisina eleinä, eskapismina tai tapoina asettua vasten rationaalisuutta ja tehokkuutta korostavaa ajattelua. Lähestymistapa voi avautua esimerkiksi queer- ja sukupuolinäkökulmien kautta tai suhteessa taiteilijamyytteihin, kokemuksellisuuteen ja henkilökohtaiseen maailmasuhteeseen. Kuka voi hakea? Hakijana voi olla yksittäinen kuraattori tai kuraattorikollektiivi / työryhmä.Kauempana asuvia hakijoita pyydetään huomioimaan oman matkustamisensa käytännöt sekä niihin liittyvät budjettivaikutukset näyttelyn suunnittelun ja ripustuksen osalta. Mitä haemme? Toivomme, että taiteilijavalinnoissa huomioidaan koko Suomen taidekenttä. Arvostamme normikriittisiä näkökulmia sekä kokeilevaa, kontekstia huomioivaa kuratointia. Näyttelyehdotusten toivotaan asettuvan dialogiin Taidekoti Kirpilän intiimin tilallisuuden, salonkimaisen ripustuksen ja pysyvän kokoelman kanssa. Mitä emme hae Emme hae valmiiksi toteutettuja näyttely‑ tai esityskokonaisuuksia tai pelkästään olemassa olevien teosten esittelyyn perustuvia ehdotuksia. Hakemusten toivotaan olevan nimenomaan Taidekoti Kirpilän tilaan ja kontekstiin suunniteltuja. Tila ja ripustus Taidekoti Kirpilä sijaitsee vuonna 1934 valmistuneen asuinkerrostalon ylimmässä kerroksessa. Noin 350 m² suuruinen huoneisto on alun perin toiminut lääkäri ja taidekeräilijä Juhani Kirpilän ja antiikkikauppias Karl Rosenqvistin kotina. Entinen asuinhuoneisto toimii nykyisin museona. Tila on intiimi, historiallisesti kerroksellinen ja akustisesti miellyttävä. Pysyvä kokoelma rajoittaa sen muunneltavuutta. Huoneita ei voi tyhjentää kokonaan, ja taidekokoelmaa siirretään vain tapauskohtaisesti. Kodinomainen sisustus, kulkureitit ja alkuperäiset materiaalit vaikuttavat ripustusratkaisuihin. Esteettömyys Valitettavasti tila ei ole esteetön. Esteettömyyden rajoitteet on hyvä huomioida teosvalinnoissa ja näyttelysuunnittelussa. Esteettömyyttä koskevat tarkemmat tiedot löytyvät täältä. Käytettävissä oleva tekniikka videonäyttö ja kaksi heijastuskangasta PA-järjestelmä, mikseri ja monitorointi (mikrofonit ja kaapelit sisältyvät) kiskoihin kiinnitettäviä spottivaloja perustyökalut pieneen ripustus- ja viimeistelytyöhön Näyttelytilan pohjapiirros on ladattavissa erillisenä PDF-tiedostona täältä. Kuraattorin rooli ja vastuut Kuraattori vastaa näyttelykokonaisuuden taiteellisesta suunnittelusta, taiteilijavalinnoista ja näyttelyn sisällöllisestä kokonaisuudesta yhteistyössä Taidekoti Kirpilän henkilökunnan kanssa. Taidekoti Kirpilä tukee kuraattoria näyttelyprojektin viestinnässä, markkinoinnissa, teknisessä toteutuksessa, ripustuksessa ja purussa sekä sopimuskäytännöissä omien käytäntöjensä mukaisesti. Kuraattorin työ sisältää tiivistä vuoropuhelua organisaation kanssa sekä näyttelyprosessin kokonaisuuden hallintaa ideasta toteutukseen. Budjetti ja palkkio Valitulle kuraattorille tarjotaan 20 000 euron tuotantobudjetti, joka sisältää kuraattoripalkkion. Budjetin tulee kattaa esimerkiksi: taiteilijapalkkiot ja mahdolliset teoskohtaiset tuotantokulut teosten kuljetukset mahdolliset lisätekniikat tai erikoisratkaisut Taidekoti Kirpilä vastaa omien käytäntöjensä mukaisesti näyttelyn perustuotantokuluista (ripustus, purku, viestintä ja markkinointi), eikä näitä kuluja tarvitse sisällyttää budjettiin. Hakemuksessa esitettävän kulurakenteen tulee olla suuntaa antava ja riittävän selkeä, jotta hankkeen toteuttamiskelpoisuutta voidaan arvioida. Hakemuksen sisältö Hakemus toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen taidekoti@skr.fi yhtenä PDF-tiedostona (enintään 6 MB, korkeintaan 5 sivua). Sähköpostin otsikoksi merkitään “Kirpilän Kevätsalonki 2027 – Hakemus / Etunimi Sukunimi”. Hakemuksen tulee sisältää: Kuraattorin / kuraattorikollektiivin esittely ja CV Näyttelysuunnitelma (max 1 A4, fontti 11 pt, voi sisältää kuvia), jossa kuvataan taiteellinen visio, suhde Kirpilän tilaan ja kokoelmaan sekä yhteys haun teemaan Alustava taiteilijalista tai tekijäprofiileja Kuvaus työskentelytavasta, alustava aikataulu ja kulurakenne Linkki aikaisempiin työnäytteisiin (portfolio, kuvat, video-/ääninäytteet), mikäli saatavilla Yhteystiedot Valintakriteerit Hakemuksia arvioidaan seuraavin perustein: kuratoriaalinen ja taiteellinen laatu omaperäisyys ja suhde haun teemaan toteuttamiskelpoisuus suhteessa tilaan ja budjettiin taiteilijavalintojen relevanssi ja kokonaisuuden johdonmukaisuus kyky huomioida yleisösuhde ja konteksti Aikataulu Haku avoinna: 13.4.–8.6.2026 klo 23:59 Kaikille hakijoille ilmoitetaan haun etenemisestä 23.6.2026 mennessä. Lopullinen kuraattorivalinta tehdään 31.8.2026. Valitun kuraattorin kanssa näyttelyprojekti käynnistyy syksyllä 2026, ja tarkempi tuotantoaikataulu sovitaan yhdessä Taidekoti Kirpilän kanssa. Lisätiedot Mahdolliset hakuprosessia tai näyttelytilaa koskevat kysymykset pyydetään lähettämään osoitteeseen taidekoti@skr.fi. Kysymyksiin vastataan ensisijaisesti sähköpostitse. Taidekoti Kirpilään voi tutustua maksutta museon aukioloaikoina: keskiviikkoisin klo 14–18 ja sunnuntaisin klo 12–16. Kuva: Jussi Tiainen
Kulttuurirahasto myönsi 29 miljoonaa euroa tieteelle ja taiteelle – Taidekoti Kirpilän tutkija-apuraha Tiina Salmialle 13.2.2026 Suomen Kulttuurirahasto myönsi 784 apurahaa, yhteensä 29 miljoonaa euroa tieteelle ja taiteelle. Apurahoja haki lokakuussa 2025 ennätykselliset 11 425 tieteen, taiteen ja kulttuurin tekijää. Hakukierroksen suurin apuraha, 800 000 euroa, myönnettiin Kansallismuseon avausnäyttelyyn. Juhani Kirpilän rahastosta Taidekoti Kirpilän tutkija-apurahan sai Fil. maisteri Tiina Salmia ihmisten ja ei-inhimillisten eläinten välistä kanssakäymistä Taidekoti Kirpilän kokoelman teoksissa käsittelevään väitöksen jälkeiseen tutkimukseen. Lisäksi apurahan Juhani Kirpilän rahastosta saivat: Mirza Cizmic, Anna Estarriola, Joel Hilska-Heikkinen, Kaisa Huotari, Kuvataideopettajat kuvis ry, Pauliina Mäkelä, Frans Nybacka, Karoliina Paatos, Raimo Saarinen ja Kristiina Uusitalo. Lue lisää aiheesta: skr.fi Anitra Lucander: Kukka-asetelmaKuva: Rauno Träskelin
Sanna Kekäläinen: FORMICA FUSCA – Puhetta ja laulu muurahaisista 3.2.2026 Taidekoti Kirpilään majoittuva uusi monitaideteos vie kanssakokijat muurahaisten maailmaan. Kun muurahaisten ja ihmisten maailmoja tarkastelee lähemmin, tulee vastaan asioita, jotka suurista eroavaisuuksista huolimatta houkuttavat rinnastuksiin. Kaksi esimerkkiä: kaikista lajeista muurahaiset ja ihmiset ovat levinneet yli maapallon arktisia alueita lukuunottamatta ja on arvioitu, että sekä muurahaisten että ihmisten erikseen laskettu biomassa on suurin piirtein yhtäläinen. Aiheen yhteydessä tarkastellaan muurahaisten erilaisia töitä ja aktiviteetteja: polkujen muodostus, yhdyskunnan rakentaminen, sen toimien organisaatio, kommunikaatio, päätöstenteon prosessi, ravinnon hankinta ja lisääntyminen eli häälento. Ihmiset ovat kautta historian projisoineet muurahaiseen käsityksiä, jotka kertovat enemmän ihmisistä itsestään kuin muurahaisista. Esimerkiksi käsitykset kuningattarista ja kuuliaisista työläisistä ovat peräisin l’ancien regimen ajoilta, kun taas Ranskan vallankumouksen aikana Pariisissa argumentoitiin muurahaisista kuin kunnon tasavaltalaisista. Nykyään taas ei tiedä kummat muistuttavat enemmän toista, robotit vai muurahaiset. Näin käsityksen ja oletukset muurahaisista ovat kuin peili, josta ihminen katselee itseään. Esitysajat:To 9.4. klo 18–19La 11.4. klo 16–17To 16.4. klo 18–19La 18.4. klo 16–17To 23.4. klo 18–19La 25.4. klo 16–17 Konsepti, koreografia, ohjaus ja esitys: Sanna KekäläinenTeksti: Kari HukkilaLaulu: Janne Marja-aho Kieli: englanti/suomiHinta: 10 €Varaa paikkasi esitykseen ostamalla lippu ennakkoon. Verkkokauppaan pääset tästä. Kuva: Heli Rekula
”Seppo Fränti: Kolmas elämä” Kauneimmat kirjat 2025 -finalistina 2.2.2026 Kauneimmat kirjat 2025 -finalistit on julkistettu – Seppo Fränti: Kolmas elämä on valittu upeaan seuraan Tieto- ja oppikirjat -sarjassa. Taidekeräilyä käsittelevä julkaisu toteutettiin loppuvuodesta 2025 Taidekoti Kirpilän Kolmas elämä -näyttelyä varten. Tutustu kaikkiin finalisteihin täällä. Kirja on myynnissä Taidekodissa hintaan 10 €. Työryhmä: Graafinen suunnittelu: Tytti Halonen, Tino Nyman Tekstit: Pia Hyttinen, Sanna Lipponen, Johanna Ruohonen Käännökset: Elävä Kieli Tuotanto: Mia Dillemuth Valokuvat: Helen Korpak Teoskuvat: Jussi Tiainen; Petri Virtanen & Kirsi Halkola (Kansallisgalleria) Painotalo: Tallinna Raamatutrükikoda
Kirpilä Studio: Martin Bergström 27.1.2026 Taidekoti Kirpilän kuratoitu verkkogalleria Kirpilä Studio esittelee taiteilija Martin Bergströmin, joka tunnetaan muodin, muotoilun ja kuvataiteen rajapinnalla liikkuvasta ilmaisustaan. Bergströmin taiteellisen työskentelyn lähtökohtina ovat kasvikunnan väliaikaisuus, luonnon myyttiset ilmiöt ja historian kerrostumat. Nämä teemat näkyvät hänen teoksissaan usein rakenteellisina rytmeinä ja ajallisina jännitteinä, jotka vaihtelevat materiaalista toiseen. Orgaaniset ja graafiset elementit asettuvat dialogiin, jossa löydetyt objektit, kuivatut kasvit ja abstraktit muodot muuntuvat mittakaavasta toiseen. Bergströmille Taidekoti oli ennestään tuttu ja merkityksellinen paikka. Syventyminen Juhani Kirpilän taidekokoelmaan ja museointeriööriin vahvisti mielikuvaa hänen suosikkiteoksistaan ja avasi silmät myös uusille, yllättäville yksityiskohdille. Kirpilä Studiota varten Bergström toteutti kollaasimaisen teoksen, joka painettiin huiviksi. Huivi tulee käyttöön Taidekodin oppaille ja henkilökunnalle. Sen hienovarainen läpikuultavuus viittaa Taidekodin tilalliseen huokoisuuteen – tapaan, jolla kokoelma ja arki, historia ja nykyhetki limittyvät kävijän havaintokokemuksessa. Martin Bergström, 2026 Olet monipuolinen suunnittelija – kertoisitko vähän taustastasi? Millaisten projektien parissa työskentelet eniten? Kuosit ja niiden suhde kehoon, aikaan ja tilaan ovat taiteellisen työskentelyni yhdistäviä teemoja. Lähestymistapani on tutkiva, ja saan inspiraatiota kasvien ohikiitävästä elämästä, myyttisistä luonnonilmiöistä ja historian sykleistä. Töissäni on usein viitteitä historiaan, ja ne ammentavat tekstiilikäsitöiden perinteestä. Hyödynnän myös metallin, paperin ja lasin kaltaisia materiaaleja. Vuonna 2023 julkaistiin kirjani Flora Poetica – Edith Södergran i växtriket (Appell Förlag), jossa Edith Södergranin luontoaiheinen runous käy vuoropuhelua teosteni kanssa. Kirja on yhtä aikaa taideteos ja tutkimusprojekti, joka kokoaa yhteen kaikki Södergranin runoissa esiintyvät kasvit. Prosessin aikana sain tutkia Södergranin arkistoa Svenska litteratursällskapet i Finlandin arkistossa Helsingissä, mikä osoittautui äärimmäisen inspiroivaksi. Olen kerännyt ja tutkinut prässättyjä kasveja vuosilta 1860–1920 jo yli kymmenen vuoden ajan ja tuonut niitä kollaasin muodossa osaksi teoksiani. Kasviot muodostavat sillan menneen ja nykyisyyden – elämän ja kuoleman – välille. Tällä hetkellä jacquard-kudonta vie suurimman osan ajastani. On kiehtovaa nähdä, kuinka kuosini muuttuvat kudottuun muotoon siirrettynä. Kirpilä on sinulle tuttu ja rakas paikka. Vaikuttiko se jotenkin suunnitteluprosessiin? Tilan, taideteosten, huonekalujen ja huoneiden luoma tunnelma – kuinka se yhtäältä kurottaa ulospäin ja toisaalta muodostaa eheän kokonaisuuden – jätti jäljen prosessiini. Halusin säilyttää sen herkän intiimiyden, joka pienillä asioilla on laajassa kokonaisuudessa. Kertoisitko huiviin päätyneistä teoksista ja kuvailisitko samalla prosessin etenemistä? Kysyin itseltäni: jos voisin pelastaa tulipalossa vain yhden maalauksen, mikä se olisi? Vastaukseni oli Magnus Enckellin Nuori alaston mies (n. 1920), joka on yksi ehdottomista suosikeistani. Sijoitin sen sommitelman keskelle.Ympärille halusin luontoa ja tekstuureja, ja niinpä takan kivien pintakuviosta muodostui olennainen elementti. Mukaan pääsivät myös Maria Wiikin Ohdakkeita (1898) ja Lennart Forsténin Teeripariskunta (1869). Maria Wiik, Ohdakkeita, 1898Kuva: Rauno Träskelin Lennart Forstén, Teeripariskunta, 1896Kuva: Rauno Träskelin Prosessin alussa hankin taideteoksista korkean resoluution kuvat, jotka tulostin paksulle vesiväripaperille. Sitten loin analogisen kollaasin leikkaamalla, liimaamalla ja yhdistämällä kuvat 1800-luvun prässättyihin kasveihin. Valmis kollaasi digitoitiin ja lähetettiin italialaiseen tehtaaseen. Huivi ilmentää taiteen, luonnon ja muistin kerroksellista vuoropuhelua. Millaisia projekteja sinulla on meneillään juuri nyt tai tulossa – näyttelyitä, suunnittelutöitä, jotain muuta? Tällä hetkellä työn alla on useampi laaja näyttely, joihin lukeutuvat muun muassa Flora Hysterica -installaatio Tukholman Nordiska Museetissa ja Growth and Decay -nimeä kantava näyttely Västeråsin taidemuseossa. Lisäksi olen suunnitellut Kalevalan Itu-sarjaan uusia koruja, jotka julkaistaan keväällä. Tekeillä on myös useita muita taidehankkeita, esimerkiksi kudottujen teosten suunnittelua kirkoille ja muita projekteja. Työskentelyni kaikissa vaiheissa pyrin luomaan dialogia luonnon ja kulttuurin, menneen ja nykyisyyden sekä havaintojen ja mielikuvituksen välille. Työni on herkeämätöntä historiaa, runoutta ja kehollisia kokemuksia kantavien kuosien tutkimusta – jatkuvaa ajan ja luonnon syklien tutkielmaa. Kirpilä-huivi, Martin Bergström Kuva: Sofia Okkonen Kirpilä Studio on Taidekoti Kirpilän kuratoitu verkkogalleria. Projektiin osallistuvat taiteilijat kutsutaan syventymään Juhani Kirpilän taidekokoelmaan ja Taidekodin tunnelmalliseen ympäristöön. Vierailun seurauksena syntyy aina jokin konkreettinen teos – jälki paikassa vietetystä hetkestä. Vuoden 2025 taiteilija oli Sandra Kantanen.