TAPAHTUMAT

Tervetuloa nauttimaan Taidekoti Kirpilän monipuolisesta ohjelmasta! Kaikki tapahtumat ovat maksuttomia, ellei tapahtuman kuvauksessa toisin mainita.


Konsertit
Korkeatasoinen musiikkiohjelmisto folk-musiikista liediin


Teemaopastukset
Vaihtuviin aiheisiin syventyvät opastukset


Queer-opastukset
Vino katse kokoelmaan


Lastensunnuntait
Iloista ohjelmaa koko perheelle


SELAA KALENTERIA

AJANKOHTAISTA

Taidekoti Kirpilän näyttely ”Kansakuntaa rakentamassa – ikkunat auki Eurooppaan: 1920-luku Taidekoti Kirpilän kokoelmassa” avautuu verkossa ja Taidekodissa keskiviikkona 5.5.2021

Taidekoti Kirpilän näyttely ”Kansakuntaa rakentamassa – ikkunat auki Eurooppaan: 1920-luku Taidekoti Kirpilän kokoelmassa” avautuu verkossa ja Taidekodissa keskiviikkona 5.5.2021

Uusi itsenäinen valtio, sen pääkaupungin jazz-innostus, vapautuneiden naisten polkkatukat ja lyhyet helmat, kansainvälistyminen, mutta toisaalta, sisällissodan syvät haavat, äärinationalismi, monien kansanosien köyhyys, yhteiskunnan hitaasti muuttuvat rakenteet – tervetuloa 1920-luvun murroskauden ja ristiriitojen Suomeen!

Taidekoti Kirpilässä ja verkossa aukeaa uusi näyttely Kansakuntaa rakentamassa – ”ikkunat auki Eurooppaan”: 1920-luku Taidekoti Kirpilän kokoelmassa, joka esittelee taidekokoelmamme teoksia tuolta kiihkeältä vuosikymmeneltä. Mukana on maalauksia Ilmari Aallolta, Alvar Cawénilta, Marcus Collinilta, Antti Favénilta, Pekka Haloselta, Karin Hildéniltä, Einar Ilmonilta, Eero Järnefeltiltä, Väinö Kunnakselta, Atte Laitilalta, Emil Leinolta, Juho Salmiselta, Helene Schjerfbeckiltä ja Eva Törnwall-Collinilta. Näyttelyn on kuratoinut taidehistorioitsija, FT Antonella Perna.

Taidekodin kokoelma sisältää runsaasti teoksia 1920-luvulta, koska kokoelman kerääjä, reumalääkäri Juhani Kirpilä arvosti erityisesti vuosien 1900–1950 välisenä aikana tehtyä taidetta. Kirpilä keräsi noin 35 vuoden aikana yli 500 teoksen kokoelman, jonka hän lahjoitti Suomen Kulttuurirahastolle. Taidekokoelma on esillä Kirpilän viimeisessä kodissa Helsingin Töölössä.

Näyttelyssä on mukana taidehistoriamme supertähtiä, kuten Helene Schjerfbeck, jonka aikakauden teoksiin kuuluvat lumoava Sepän tytär, 1920-luvun muodikas flapper-tyttö jazz-asenteella, ja taiteilijan rakas veljenpoika Måsse, tyylikäs pohdiskelija ja menevä autoilija. Yhden henkilön taidemakua peilaava kokoelma sisältää myös monien vähemmän tunnettujen taiteilijoiden teoksia, joista esimerkkeinä kansainvälisen koulutuksen hankkineen Karin Hildénin salaperäinen muotokuva taiteilijan sisaresta Greta Nordgrenista Greta Osarassa ja rohkean itsetietoinen Omakuva.

Näyttelyssä on panostettu erityisesti sen verkkosisältöihin, jotka mahdollistavat teoksiin tutustumisen monesta näkökulmasta. Verkkonäyttely sisältää runsaasti uutta tutkimustietoa sekä monipuolista kuvamateriaalia. Laadukkaiden teoskuvien avulla voi syventyä maalausten yksityiskohtiin ja väripintoihin.

Näyttelyn teoksiin voi kuitenkin tutustua myös Taidekodissa: Taidekoti Kirpilä on jälleen 5.5.2021 alkaen avoinna yleisöille keskiviikkoisin klo 14–18 ja sunnuntaisin klo 12–16. Koronavirustilanteen vuoksi emme toistaiseksi ota vastaan ryhmiä eikä museon tiloissa pidetä opastuksia, mutta voit tilata omalle ryhmällesi etäopastuksen näyttelyyn puhelimitse: 050 351 4337, tai sähköpostitse: taidekoti@skr.fi.

1920-luvun taidehistoriaan perehtynyt Antonella Perna työskenteli Taidekoti Kirpilässä lokakuusta 2020 huhtikuuhun 2021. Roomasta kotoisin oleva taidehistorian tutkija Perna väitteli tohtoriksi Turun yliopistosta helmikuussa 2020 1920-luvun taidekirjoittamiseen, taidehistorian historiaan ja taiteen keräilyyn pureutuen.

Lisätiedot:

museonjohtaja Johanna Ruohonen, jr(at)skr.fi, puh. 040 516 3475

Astu tästä näyttelyyn!

Taidekoti Kirpilä on reumalääkäri Juhani Kirpilän (1931–1988) Suomen Kulttuurirahastolle lahjoittama koti, jossa on esillä hänen keräämänsä suomalaisen taiteen kokoelma. Pohjoisella Hesperiankadulla sijaitseva Taidekoti on avoinna yleisölle maksutta keskiviikkoisin klo 14–18 ja sunnuntaisin klo 12–16.

Kuva: Antti Favén (1882–1948), Siltasaari-näkymä Korkeasaaresta, 1922 / Rauno Träskelin

Taidekoti Kirpilä avataan yleisölle keskiviikkona 5.5. klo 14!

Taidekoti Kirpilä avataan yleisölle keskiviikkona 5.5. klo 14!

Pitkän tauon jälkeen olemme avoinna jälleen keskiviikkoisin klo 14–18 ja sunnuntaisin klo 12–16.

Tervetuloa tutustumaan uusittuun ripustukseemme, jossa on otettu erityinen fokus 1920-luvun taiteeseen! 1920-luvulla vastaitsenäistynyt Suomi koki perusteellisia sosiaalisia ja kulttuurisia muutoksia. Monet taidekokoelmamme teokset heijastelevat tuolle aikakaudelle tyypillisiä jännitteitä perinteen ja modernismin välillä. Näyttelyn Kansakuntaa rakentamassa – ”ikkunat auki Eurooppaan”: 1920-luku Taidekoti Kirpilän kokoelmassa on kuratoinut taidehistorioitsija, FT Antonella Perna.

Näyttelyn teoksiin voi tutustua myös 5.5. aukeavan, runsaasti uutta tutkimustietoa sisältävän verkkonäyttelyn avulla.

Toistaiseksi yleisöopastuksia ei järjestetä, mutta henkilökuntamme auttaa mielellään vierailuun tai Taidekotiin liittyvissä kysymyksissä. Omalle ryhmällesi voit tilata etäopastuksen verkkokaupastamme: verkkokauppa, tai sähköpostitse: taidekoti@skr.fi.

Haluamme tehdä vierailustasi mahdollisimman turvallisen. Tämän vuoksi edellytämme kaikilta yli 12-vuotiailta kasvomaskin käyttöä museon tiloissa. Tiloissa olevan yleisön määrää myös rajoitetaan. Ja tietenkin tärkeää: ethän tule Taidekotiin, jos sinulla on edes lieviä oireita tai jos epäilet altistuneesi koronavirustartunnalle!

Lämpimästi tervetuloa Taidekotiin!

Kuva: Riitta Supperi

Uusia etäopastusaikoja verkkokaupassamme!

Uusia etäopastusaikoja verkkokaupassamme!

Katso huhtikuun etäopastusajat tästä. Max 20 tai max 30 henkilön ryhmille. Kielivalikoima: suomi, ruotsi, englanti, italia. Hinnat 60–90 euroa.

Etäopastukset toteutetaan Teams-pohjaisina. Opastuksen kesto on n. 50 min, ja sen aikana voi esittää kysymyksiä ja keskustella oppaan kanssa.

Lämpimästi tervetuloa!

Kuva: Juho Salminen (1892–1945), Iltakävely, 1928 / Rauno Träskelin

Kuraattori, taiteilija, tekijä! Calling all curators, artists and makers!

Kuraattori, taiteilija, tekijä! Calling all curators, artists and makers!

We are now looking for fresh ideas and new perspectives for celebrating our collection’s anniversary in 2022! See for full details in English here.

Taidekoti Kirpilä, Suomen Kulttuurirahaston ylläpitämä yksityiskokoelma Helsingissä, viettää 30-vuotisjuhliaan kesällä 2022. Taidekoti Kirpilä esittelee lääkäri Juhani Kirpilän (1931−1988) keräämää yli viidensadan teoksen suomalaisen taiteen kokoelmaa 1850−1980-luvuilta, ja se on aiemmin järjestänyt kolme nykytaidenäyttelyä: Jenna Sutelan kuratoiman Table Scenes – Kohtauksia pöydillä (2017), Nayab Ikramin ja Ramina Habibollahin kuratoiman Waiting for the hidden gardens to draw us – closer (2019) ja Tytti Rantasen kuratoiman Kuin kuvaruudussa – As Seen on Television (2020). Lisäksi Taidekoti on yhteistuottanut paikkasidonnaisen tanssiteoksen KehysFrame Raekallio Corp:n kanssa (2020).

Etsimme nyt raikkaita ideoita ja uusia näkökulmia kokoelmamme juhlistamiseksi vuonna 2022!

Juhlavuosinäyttelyn budjetti voi olla 20 000–30 000 euroa, sisältäen sinun ja osallistuvien taiteilijoiden palkkiot, mahdolliset materiaali- ja matkakulut, kuljetukset, vakuutukset, painotuotteet jne. Koko paketti siis. Meiltä saat tukea työpanoksemme muodossa sekä viestintään ja ripustukseen.

Pyydämme tässä vaiheessa vain ideoita, mitä haluaisit tehdä, tai mistä näkökulmasta juhlanäyttelyä lähestyisit. Näyttely voi olla myös tapahtumallinen tai verkkopohjainen – se voi olla kuvataidenäyttely tai taiteidenvälinen ja monialainen. Kiinnostavimpien ideoiden esittäjiltä pyydämme tarkemmat projektisuunnitelmat kesäkuuhun 2021 mennessä, ja näistä suunnitelmista maksamme 500 euron työpalkkion. Mahdollisesta toteutuksesta päätetään viimeistään elokuussa 2021.

– Näyttelyn/tapahtuman kesto on kesä–elokuu 2022 (tai muu kesto vuoden 2022 aikana).

– Se tapahtuu Taidekoti Kirpilässä (tai osin tai kokonaan verkossa).

– Lähtökohtana on uusi näkökulma Taidekoti Kirpilän kokoelmaan.

– Arvostamme pyrkimyksiä saavutettavuuteen ja moninaisuuteen sekä tekijöiden että näyttelyvieraiden osalta (kerro ideapaperissasi hieman suunnittelemistasi tekijöistä ja kohdeyleisöistä).

– Projektisuunnitelmavaiheessa ja budjetoinnissa tulee huomioida myös näyttelyn ilmastovaikutukset ja pyrkiä vähentämään hankkeen ilmastokuormaa, sikäli kun mahdollista.

Taidekoti Kirpilä on tällä hetkellä yleisöltä suljettu, mutta jos haluat tutustua kokoelmaan ja tiloihin ennen suunnitelman jättämistä, voit sopia kierroksen amanuenssi Pia Hyttisen kanssa pia.hyttinen@skr.fi, puh. 050 351 4337 – joko paikan päällä tai etänä. Lähetä ehdotuksesi meilillä 12.4. mennessä museonjohtaja Johanna Ruohoselle jr@skr.fi – Johanna antaa lisätietoja myös puhelimitse (15.3. jälkeen), puh. 040 5163475.

Kerro ideapaperissa:

– näyttelyn/tapahtuman perusidea

– oma lyhyt esittelysi ja yhteystietosi

– muut taiteilijat tai työryhmä, sikäli kun tiedossa

– karkea budjettisuunnitelma (eriteltynä vähintään oma palkkiosi ja kokonaissumma)

– kohdeyleisö

 

Kuva: Hayley Aviva Silvermanin (s. 1986) teos Kärsivällisyys (2017) Taidekoti Kirpilän näyttelyssä Kohtauksia pöydillä / Paavo Lehtonen

Etäopastukselle Taidekoti Kirpilään!

Etäopastukselle Taidekoti Kirpilään!

Taidekoti Kirpilään pääsee nyt tutustumaan myös etäopastuksella!

Etäopastuksella tutustut oppaan johdolla Taidekoti Kirpilään aivan kuten tavallisella opastuksella: opas on siis paikalla museossa, ja esittelee Taidekotia ja sen teoksia livenä, yksinomaan sinun ryhmällesi! Voitte esittää kysymyksiä ja keskustella oppaan kanssa. Opastuskielet ovat suomi, ruotsi, englanti ja italia, ja niiden hinnat vaihtelevat 60-90e välillä opastuskielestä ja osallistujamäärästä riippuen. Katso vapaana olevat ajankohdat verkkokaupastamme ja varaa oma opastuksesi!

Opastuksen kesto on n. 50min. Kierroksen maksettuasi saat sähköpostitse Teams-linkin opastustapahtumaan ja voit jakaa linkin omalle ryhmällesi.

Jos verkkokaupasta ei löydy sinulle sopivaa aikaa, voit myös ottaa yhteyttä taidekoti(at)skr.fi, ja kysyä muuta ajankohtaa opastukselle!

Tervetuloa taiteen kotiin!

Taidekoti suljettuna koko tammikuun

Taidekoti suljettuna koko tammikuun

Pidämme Taidekodin suljettuna 31.1.2021 saakka koronavirustilanteen vuoksi. Toivottavasti pääsemme avaamaan uudelleenripustetut ja entistä ehommat tilamme mahdollisimman pian! Tiedotamme aukiolosta verkko- ja Facebook-sivuillamme. Tapaamisiin!

Hyvää vuodenvaihdetta!

Kuva: Rauno Träskelin

Åke Mattas Taidekoti Kirpilässä

Åke Mattas Taidekoti Kirpilässä

Taidekoti Kirpilä voi syystä ylpeillä Åke Mattas -kokoelmallaan! Teoksia on yhteensä 49, joista 45 on hankkinut reumalääkäri Juhani Kirpilä, kolme on Kirpilän kuoleman jälkeisiä uushankintoja ja yksi on Suomen Kulttuurirahaston taidekokoelmaan kuuluva Taidekotiin deponoitu teos. Vuosi 2020 – taiteilijan syntymän 100-vuotisjuhlavuosi – toi Taidekotiin runsaasti uutta Mattakseen liittyvää aineistoa ja yhden uuden teoksen.

Kuva Mattas-huoneesta

Taidekoti Kirpilän Mattas-huone, jonka katosta roikkuu Raimo Saarisen (s. 1984) teos Neosgaia, 2017. Kuva: Riitta Supperi

”Taiteilijaelämää” – Åke Carl-Anders Mattas (14.1.1920 Mänttä–22.12.1962 Helsinki)

Åke Mattas syntyi 14.1.1920 Mäntässä, jossa hänen isänsä Karl Julius toimi diplomi-insinöörinä Serlachiuksen paperitehtaalla. Äiti Helmi (o.s. Korhonen) oli ollut apteekkialalla ennen avioliittoa. Mattaksen varhaislapsuudessa isän työt veivät koko perheen muutamiksi vuosiksi Ruotsin Billerudiin ja Kreikan Aigioniin. Ulkomaiden vuosien jälkeen Mattakset muuttivat vuonna 1928 Ouluun, jossa isä työskenteli Toppila-yhtiön teknisenä johtajana. Tässä vaiheessa Mattaksella oli vuonna 1921 syntynyt sisar Greta-Stina, ja vuonna 1928 perhe kasvoi Else-Maj-tyttärellä. Sisaret toimivat pienestä pitäen malleina veljelleen, joka jo nuorena lahjakkuutena piirsi ja maalasi ahkerasti. Mattakset viettivät kesiään huvilalla Terijoen Tyrisevällä.

 

Opinnot ja perheen perustaminen

Ylioppilaskirjoitusten jälkeen syksyllä 1938 Mattas aloitti opinnot Taideteollisen Keskuskoulun graafisen taiteen osastolla Helsingissä. Vuosina 1945–46 hän opiskeli Suomen taideakatemiassa.

Mattaksen luonnos vuodelta 1945. Kuva: Taidekoti Kirpilän arkisto / digitointi Harri Tahvanainen © Kuvasto 2020

Mattas oli vain 21-vuotias opiskelija jatkosodan alkaessa kesällä 1941, ja hän osallistui taisteluihin mm. Kannaksella ja Lapissa. Sodan aikana Mattas menetti äitinsä Helmin keväällä 1944. Äidinkaipuu jäi pysyväksi teemaksi hänen tuotantoonsa. Monissa teoksissaan Mattas kuvaa äidistä näkemiään unia, ja joskus näyt ovat myös painajaisia. Taidehistorioitsija Elina Vierun mukaan rankat sotakokemukset ja suru äidin ennenaikaisesta kuolemasta saivat Mattaksen turvautumaan alkoholiin yhä runsaammissa määrin. Viehtymys alkoholiin oli ollut läsnä Mattaksen elämässä varhaisnuoruudesta lähtien.

Åke Mattas, Siivekkäitä ihmisiä, 1951. Helmi-äiti leijuu enkelinä taustalla. © Kuvasto 2020

Mattas avioitui opiskelijatoverinsa, taiteilija Ulla Aholan kanssa vuonna 1946. Lapsia heille syntyi kolme: Kalle-Julle vuonna 1947, Kajsa 1948 ja Lisa 1957, ja Ullan oma taiteellinen ura jäi sivuun ajalle tyypilliseen tapaan perheen perustamisen myötä. Perhe-elämä muodostui myrskyisäksi Mattaksen jatkuvasti pahentuneen alkoholismin vuoksi, ja lopulta Ulla Mattas sekä lapset muuttivat Tampereelle vuonna 1959. Puolisoa kuvaavat teokset esittelevät useimmiten rauhallisen tasapainottajan taiteilijaa raastaneiden myrskyjen keskellä. Ulla tuntuu kohoavan järkähtämättömänä hahmona pää pystyssä arjen huolien ja vaivojen yläpuolelle.

Åke Mattas, Naisen muotokuva (Ulla), 1961. Mattaksen ensimmäinen puoliso Ulla. © Kuvasto 2020

 

 

Uusi elämänkumppani ja viimeiset vuodet

Helsinkiläinen galleristi, taiteilija ja kosmetologi Marianne Maury tutustui Åke Mattakseen vuoden 1959 viimeisenä päivänä taiteilija Jaakko Somersalon uudenvuodenjuhlissa Oulunkylän taiteilijatalossa. ”Ja seuraavana päivänä Mattas tuli luokseni eikä lähtenyt enää pois”, Maury kertoi ytimekkäästi Jaana-lehden haastattelussa marraskuussa 1964.

Taidekodin kokoelmaan kuuluu Maurya esittäviä sensuelleja alastonkuvia, joissa mallin elinvoimainen ja rehevä hahmo näyttäytyy hätkähdyttävänä vastakohtana taiteilijan riutuneelle ja rappeutuneelle olemukselle. Mauryn kanssa eläessään Mattaksen alkoholinkäyttö paheni entisestään, ja taiteilijan terveydentila lähti hallitsemattomaan syöksykierteeseen.

 

Åke Mattas, Alaston Marianne, 1960. Marianne Mauryn kasvot ovat tyhjät – kaikki huomio kiinnittyy vartalon muotoihin, pehmeyteen ja estottomuuteen. © Kuvasto 2020

Åke Mattas kuoli 22.12.1962 Helsingin Töölössä, Kammion päihdesairaalassa.

Mattas vähän ennen kuolemaansa vuonna 1962. Vain 42-vuotiaan taiteilijan olemuksessa näkyvät raskaan elämän jäljet.  Kuva: Taidekoti Kirpilän arkisto / digitointi Harri Tahvanainen

 

Mattas Taidekodissa

Åke Mattas kuului Juhani Kirpilän suosikkitaiteilijoihin. Kirpilää viehätti Mattaksen voimakas ja kiihkeä tyyli, jolla taiteilija kuvasi suorasukaisesti myös elämän vähemmän kauniita puolia. Mattaksen teoksissa voimme nähdä sairauksia, hiipumista, kuolemaa, alkoholismia, kaipuuta ja parisuhdeongelmia – aiheita, jotka eivät ole vieraita lääkärille, eivätkä olleet taiteilijalle itselleenkään.

Åke Mattas, Omakuva, 1945. Nuoren taiteilijan itsevarma taidonnäyte. © Kuvasto 2020

Juhani Kirpilän hankkimista 45:stä Mattaksen teoksesta vain kaksi on maiseman kuvauksia ja yksi asetelma. Kaikki muut esittävät ihmistä. Tämä kertoo osaltaan Kirpilän mielenkiinnosta muotokuvia kohtaan. Hänen kokoelmansa teoksista kolmasosa on muotokuvia. Ihmiset kiinnostivat Kirpilää – varmasti lääkärinä, mutta myös tarkkailijana ja huomioiden tekijänä, kuten hän itseään oli kuvaillut.

Åke Mattas, Kevät, 1962. Taidekodin kokoelmassa harvinaisempi Mattaksen maisemamaalaus. © Kuvasto 2020

Myös kaikki Taidekoti Kirpilän aikana hankitut Mattaksen teokset ovat muotokuvia: omakuva vuodelta 1961, toimittaja, suomentaja ja runoilija Jouko Linturin muotokuva vuodelta 1946 ja taidemaalari Heikki Alitalon muotokuva vuodelta 1952. Mattas tunsi sekä Linturin että Alitalon ja liikkui heidän kanssaan samoissa piireissä. Linturin muotokuva edustaa taiteilijan varhaista tuotantoa, ja Alitalon muotokuva puolestaan on taiteilijatoverin kuvaus 1950-luvun alusta vesiväritekniikalla toteutettuna. Omakuva ostettiin joulukuussa 2002 Bukowskis-Hörhammerin kansainvälisestä syyshuutokaupasta. Teos on kokoelman toinen viimeisten vuosien omakuva kuolinvuonna 1962 maalatun työn lisäksi.

Åke Mattas, Omakuva, 1962. Kuolinvuonna maalattu omakuva, jossa taiteilijalla on yllään verkkaritakki. Sekä kasvoissa että parrassa ja hiuksissa voidaan havaita yhdennäköisyyttä Mattaksen ja hänen ihailemansa Vincent van Goghin välillä. Teos on eräänlainen kunnianosoitus esikuvalle. © Kuvasto 2020

Taidekodin Mattas-ripustus on täydentynyt vuonna 2020 uudella teoksella, kun filosofian maisteri Ernst-Gustaf Finnilän (1925–2016) perikunta – Finnilän lapset Marianne Elfving, Marcus Finnilä ja Rasmus Finnilä – lahjoitti Suomen Kulttuurirahastolle Mattaksen nimettömän teoksen, joka deponoitiin Taidekotiin, ja jolle siellä annettiin nimi ”Malli”.

Åke Mattas, Malli. Teos on esillä Taidekodin Mattas-huoneessa. © Kuvasto 2020

Teos on taidehistorioitsija ja Mattas-asiantuntija Elina Vierun arvion mukaan 1940-luvun lopulta tai 1950-luvun alusta. Teoksen hahmo poseeraa alastomana, ehkä taiteilijan ateljeessa jollakin jalustalla, hiukset mahdollisesti nutturalla ja korut korvissaan. Mallin kasvoista silmät ovat pyyhkiytyneet pois, mutta voimakkaasta ehostuksesta kertovat vaaleanpunaiset posket ja kirkkaanpunainen suu. Mallin henkilöys ei ole tiedossa, mutta hänen asentonsa muistuttaa Marianne Mauryn poseerauksia Mattaksen myöhemmissä teoksissa.

Ernst-Gustaf Finnilän tyttären Marianne Elfvingin kertoman mukaan Mattas ja Finnilä olivat ystäviä, ja tutustuneet todennäköisesti Vasa Nationin osakunnassa. Finnilöiden koti sijaitsi 1950-luvun vaihteessa Urheilukadulla Taka-Töölössä, ja Mattakset asuivat saman kadun varrella Mattaksen isän omistamassa huoneistossa. Alkoholi maistui molemmille ystävyksille, mutta Finnilällä mieltymys ei muodostunut elämää määrittäväksi tekijäksi, vaan hän teki pitkän elämäntyönsä vuodesta 1956 lähtien sveitsiläisen lääkealan yrityksen Sandoz AG:n (nykyisin Novartis) palveluksessa ensin edustajana ja myöhemmin yrityksen Suomen-toimitusjohtajana ja eli 91-vuotiaaksi.

Mattaksen kuvitettu runo ”Ikkunasta”, joka on kirjoitettu ”aamulla klo 5” krapulaisissa tunnelmissa, ja Marianne Mauryn merkinnän mukaan sairaalassa vuonna 1962. Kuva: Taidekoti Kirpilän arkisto / digitointi Harri Tahvanainen © Kuvasto 2020

Taidekoti Kirpilään on talletettu myös uusi merkittävä arkistokokonaisuus. Mattaksen viimeisen elämänkumppanin Marianne Mauryn tyttären Lucille Aminoffin Taidekodin käyttöön tarjoamaan monipuoliseen Åke Mattas -aineistoon kuuluu mm. valokuvia, luonnoksia, lehtileikkeitä ja näyttelylehtisiä. Aineisto on valikoiduin osin digitoitu Taidekodin ja tutkijoiden käyttöön.

Mattaksen päiväämätön luonnos. Kuva: Taidekoti Kirpilän arkisto / digitointi Harri Tahvanainen © Kuvasto 2020

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lähteet:

Marianne Elfvingin sähköpostiviestit 8.9.2020, 26.11.2020.
Enroth, Erik 1963. ”Åke Mattas”. – Taide 1/1963, 4–6.
Hallakorpi, Soma 1964. ”Marianne. Åke Mattaksen viimeinen muusa”. – Jaana marraskuu 1964, 20–23, 71.
Vieru, Elina 1991. Åke Mattas. Oma kuva 1920–1962. Ars Nordica 3. Ars Nordica ja Pohjoinen, Oulu.
Elina Vierun sähköpostiviesti 22.9.2020.

Kuvat:

Rauno Träskelin, ellei toisin mainita.

Taidekoti Kirpilä ISTV:ssä

Taidekoti Kirpilä ISTV:ssä

ISTV kävi torstaina 18.12. klo 11 kuvaamassa tunnin suoran lähetyksen Taidekodista. Nyt tallenne on nähtävissä: ISTV. Taidekodin museonjohtaja Johanna Ruhonen ja opas Karoliina Arola johdattelevat ylellisiin tiloihimme, kertovat Juhani Kirpilän elämästä ja esittelevät huimaavan hienon taidekokoelmamme teoksia.

Taidekoti on toistaiseksi suljettuna, mutta tämän havainnollisen tallenteen avulla pääset tutustumaan ainutlaatuisella tavalla kaikkiin näyttelytiloihimme, esillä oleviin teoksiimme ja kuudennen kerroksen näköaloihin Töölön kattojen ylle oviemme avaamista odotellessa! Toimittajana ISTV:n Antti Virolainen.

Taidekoti suljettuna koko joulukuun

Taidekoti suljettuna koko joulukuun

Noudatamme viranomaissuosituksia koronavirustilanteessa ja pidämme Taidekodin suljettuna koko joulukuun. Avaamme ovet seuraavan kerran sunnuntaina 3.1.2021, jos virustilanne on rauhoittunut. Tiedotamme aukiolosta verkko- ja Facebook-sivuillamme.

Toivotamme kaikille hyvää vuodenvaihdetta, parempaa uutta vuotta 2021 ja voimia poikkeustilanteessa!

Taidekodissa uusi tutkija

Taidekodissa uusi tutkija

Taidekoti Kirpilän henkilökunta on saanut vahvistusta FT Antonella Pernasta, joka työskentelee Taidekodissa tutkijana lokakuusta 2020 huhtikuuhun 2021. Antonella tekee tutkimusta taidekokoelmastamme ja työskentelee Taidekodin digitaalisen saavutettavuuden parantamiseksi. Keväällä 2021 työn lopputuloksena aukeaa verkkonäyttely – jonka sisällöistä lisää tietoa myöhemmin! Turun yliopistosta talvella 2020 tohtoroituneen taidehistorioitsijan erikoisaloihin kuuluvat 1920-luvun taide ja taidekeräily. Antonella toimii myös osana Taidekodin sometiimiä, joten seuraavan puolen vuoden aikana hän näkyy myös Taidekodin Facebook-sivuilla ja Instagram-tilillä. Antonella on syntynyt Roomassa ja asunut viimeiset 15 vuotta Suomessa.

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan