Ajankohtaista
Särestöniemi-juhlaa, teemaopastuksia ja jazzin säveliä
Tänä keväänä myös Taidekoti Kirpilä juhlistaa Reidar Särestöniemen 100-vuotisjuhlavuotta. Luvassa on monipuolista ohjelmaa, kuten Noora Vaaralan luento taiteilijasta sekä Riikka Keräsen ja Juho Valjakan On Canvas -konsertti, jossa kuullaan Särestöniemen tuotannosta ja...
Taidekoti Kirpilään haetaan uutta museonjohtajaa
Suomen Kulttuurirahasto hakee museonjohtajaa Taidekoti Kirpilään, nykyisen siirtyessä organisaation sisällä uusiin tehtäviin. Museonjohtaja vastaa Taidekoti Kirpilän toiminnan kehittämisestä ja operatiivisesta johtamisesta Suomen Kulttuurirahaston strategian,...
Kevään 2025 konserttiohjelmisto tarjoaa sykähdyttäviä musiikkielämyksiä
Taidekoti Kirpilässä kuullaan tänä keväänä muun muassa lyömäsoitinmusiikkia, lauluja maanpaosta ja levynjulkaisukonsertti. Ohjelmiston avaa Awake Percussion, joka esittelee lyömäsoitinten omaleimaisen ja kiehtovan äänimaailman. Teija Nikun ja Juha Kujanpään...
TAPAHTUMAKALENTERI
Huone jossa me tavataan on neljälle esiintyjälle koreografioitu esitys kuolemasta. Teos pohjautuu koreografi Jenni Kivelän omakohtaiseen kokemukseen isän kuolemasta ja sen käsittelystä.
Ensi-ilta 6.3.2025 ja esitykset 8.3.-22.3. Taidekoti Kirpilässä
Liput https://holvi.com/shop/kiltitihmiset/
Taidekoti Kirpilään sijoittuva esitys kutsuu katsojan mukaan kuin muistotilaisuuden vieraan. Esitys vie katsojan paikkaan, joka on yhtä aikaa surevan mieli, kuolinpesä, surrealistinen unimaailma ja liminaalitila, jossa kohdata kuollut. Huone jossa me tavataan on lempeästi osallistava kokemuksellinen esitys.
Kesto: noin 75 min
Esityksen kieli on suomi.
Huomaathan että Taidekoti Kirpilä ei ole esteetön tila.
Ikäsuositus: 12 +
Koreografia, ohjaus ja tekstit: Jenni Kivelä
Konsepti: Jenni Kivelä, Joonas Outakoski, Liisa Pesonen
Esiintyjät: Linda Holma, Elina Kivioja, Ninu Lindfors, Jenni Kivelä
Skenografi: Liisa Pesonen
Äänisuunnittelu: Joonas Outakoski
Valosuunnittelu: Teo Lanerva
Tukijat: Suomen Kulttuurirahasto, Taiteen edistämiskeskus, Oskar Öflunds Stiftelse, Helsingin kaupunki
Kuva: Darina Rodionova
Haitaristi Teija Niku ja pianisti Juha Kujanpää tunnetaan persoonallisina, monista eri vaikutteista ammentavina säveltäjinä ja instrumenttiensa suvereeneina hallitsijoina. Duo-kokoonpanossa molempien uudet sävellykset pääsevät oikeuksiinsa, kun piano ja haitari toimivat tasavertaisina kumppaneina, kumpikin vuoroin solistisena ja säestävänä osapuolena – improvisaatiota unohtamatta. Yli 15 vuotta kestänyt yhteistyö huipentuu Duo-levyyn, jonka Rockadillo Records julkaisee maaliskuussa 2025.
Konserttiin on 40 paikkaa, joista 30 on varattavissa verkossa. Ilmoittaudu mukaan täältä.
Loput paikat täytetään saapumisjärjestyksessä konserttipäivänä.
Vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa!
Teija Niku & Juha Kujanpää
Kuva: Darina Rodionova
Kittiläläinen Reidar Särestöniemi (1925–1981) oli 1970-luvulla suomalaisen taiteen huippunimi mutta myös hylkiö. Hän oli varakas ja rehvakas, yksinäinen ja herkkä, poikkeuksellinen menestyjä pohjoisen metsän keskellä. Presidentti Kekkonen sinetöi tauluhankinnoillaan Särestöniemen aseman kotimaisen porvariston ykkössuosikkina. Myös Juhani Kirpilä osti kokoelmiinsa yhden Särestöniemen. Taiteilijakollegat sen sijaan vierastivat Särestöniemeä, joka maalasi tuon ajan taideihanteeseen sopimattomalla tavalla, pukeutui ja esiintyi norminvastaisesti ja antoi ahkerasti haastatteluja naistenlehdille. Lehdistössä Särestöniemi typistettiin Lapin shamaaniksi. Shamaanius oli vastaus lehtijutuissa toistuviin kysymyksiin, joista tärkein oli: miksei Reidar Särestöniemellä ole naista rinnallaan?
Nykyajasta katsottuna tärkein kysymys on toinen: miksei Reidar Särestöniemestä ole tullut suomalaisen kuvataiteen queer-ikonia Magnus Enckellin, Tove Janssonin ja Touko Laaksosen rinnalle? Särestöniemen maalausten läpileikkaava teema 1950-luvulta 1980-luvun alkuun on miesten välinen rakkaus.
Luennoitsijana toimiva Noora Vaarala on kittiläläislähtöinen kulttuuri- ja featuretoimittaja, jonka kirja Sarviini puhkeaa lehti – Ihmeellinen Reidar Särestöniemi (Gummerus) ilmestyi maaliskuun alussa.
Reidar Särestöniemi, Maisema Leppävaaralta, 1950, öljy kankaalle
Kuva: Rauno Träskelin
Laulaja Riikka Keränen ja pianisti Juho Valjakka esittävät On Canvas -konsertissaan Reidar Särestöniemen taiteesta ja elämästä innoituksensa saanutta uutta jazzmusiikkia. 100-vuotisjuhlavuottaan viettävän Särestöniemen vaikuttava värien käyttö ja perinteisistä metodeista poikkeavat maalaustekniikat ovat inspiroineet duoa kokeilemaan erilaisten, jazzmusiikin konventioita haastavien harmonioiden ja tekstuurien käyttöä uusien sävellyksiensä tulkinnassa. Konsertissa Keräsen lämmin ääni, Valjakan hienostunut sävelkieli ja heidän valloittava yhteissoittonsa vievät kuulijan matkalle lumoavien musiikillisten sävyjen maailmaan.
Vuonna 2022 debyyttialbuminsa julkaisseet Riikka Keränen (A Vision of a Garden) ja Juho Valjakka (Liminal Spaces) kuuluvat suomalaisen musiikkikentän vaikuttavimpiin nouseviin jazzartisteihin. Oman kokoonpanonsa lisäksi Keränen on tunnettu mm. yhtyeistä Signe ja Megasakki, ja Valjakkaa on puolestaan voinut kuulla johtamansa Juho Valjakka Trion ohella mm. Lassy–Eskola Nordic Stew’n sekä UMO Helsinki Jazz Orchestran riveissä.
Konserttiin on 40 paikkaa, joista 30 on varattavissa verkossa. Ilmoittaudu mukaan täältä.
Loput paikat täytetään saapumisjärjestyksessä konserttipäivänä.
Vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa!
Kuva: Valotus by Ama
Konsthemmets guide Eija Olsson berättar om reumaläkaren och konstsamlaren Juhani Kirpiläs liv och konstsamling.
Hjärtligt välkomna att bekanta er med Konsthemmet! Fritt inträde.
Foto: Riitta Supperi
Taidekodin opas Eija Olsson kertoo reumalääkäri ja taidekeräilijä Juhani Kirpilän elämästä ja taidekokoelmasta.
Lämpimästi tervetuloa tutustumaan Taidekotiin på svenska! Vapaa pääsy.
Kuva: Riitta Supperi
Taidemaalari Ahti Lavonen (1928–1970) ja kuvanveistäjä Kain Tapper (1930–2004) kuuluvat 1960-luvun suomalaisen kuvataiteen keskeisiin edustajiin. Kummankin varhaistuotantoa taustoittavat 1950-luvun nuoren taiteilijapolven kiinnostus kansainväliseen kuvataiteeseen ja halu kuroa umpeen välimatka ajankohtaisiin virtauksiin. Tapperin sukupolvi uudisti kuvanveistoa pienoisveistotaiteen keinoin ja italialaisen aikalaistaiteen antamin virikkein. Lavonen puolestaan löysi ekspressionismista voimaa maalauksiinsa.
Suomen kuvataide siirtyi 1960-luvun taitteessa leveällä rintamalla ei-esittävään ilmaisuun. Lavonen ja Tapper olivat läpimurron eturintamassa. Informalismille, jota kumpikin edusti, oli ominaista materiaalisuuden ja taktiilisuuden painottaminen. Tapperin informalismia sävyttivät luontoelämykset. Metaforinen muotokieli viitoitti tien myös taiteilijan myöhemmälle tuotannolle. Lavonen hakeutui lyhyeksi jääneen uransa loppuvuosien teoksissa modernin elämän tuntoja tulkitseviin materiaaleihin ja värikenttämaalaukseen.
FT Liisa Lindgren on Helsingin ja Turun yliopiston taidehistorian dosentti, joka on julkaissut tieteellisiä tutkimuksia ja tutkielmia sekä yleistajuisia artikkeleita 1800- ja 1900-luvun kuvanveistosta.
Kieli: suomi
Taidekoti Kirpilä, Arkiolohuone / Riitta Supperi
Opas Antti Solin johdattelee tarkastelemaan taidekokoelmaa sateenkaarevin tulkinnoin, normatiivisia näkökulmia haastaen.
Lämpimästi tervetuloa! Vapaa pääsy.
Kuva: Riitta Supperi
Annika Fuhrmann on saksalais-suomalainen laulaja ja esiintyjä, joka tunnetaan laulun rajoja laajentavana äänitaiteilijana ja yhtenä kokeellisen nykyoopperan mielenkiintoisimmista tekijöistä. Hän on kantaesittänyt useita hänelle sävellettyjä teoksia ja esiintynyt poikkitaiteellisissa projekteissa eri alojen taiteilijoiden kanssa. Annika on valmistunut Sibelius-Akatemiasta musiikin maisteriksi. Viime vuosina hän on pyristellyt aktiivisesti irti klassisen laulun koulutustaustaan. Teknisen täydellisyyden sijasta häntä kiinnostaa ihmisäänen monipuolinen käyttö ilmaisuvälineenä, jolla on suora ja konstailematon yhteys kuulijaan.
Lauluja maanpaosta on yhden naisen musiikillinen esitys laululle ja urkuharmoonilla. Sen runkona toimii säveltäjä Hanns Eislerin ja kirjailija Bertolt Brechtin yhteistuotanto vuosien 1933–1948 aikana. Esityksen kieli on saksan ja suomen sekoitus. Pelkistetyn orkesterin virkaa hoitaa 1930-luvun Saksassa rakennettu matkaharmooni.
Konserttiin on 40 paikkaa, joista 30 on varattavissa verkossa. Ilmoittaudu mukaan täältä.
Loput paikat täytetään saapumisjärjestyksessä konserttipäivänä.
Vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa!
Opas Antti Solin johdattelee tarkastelemaan taidekokoelmaa sateenkaarevin tulkinnoin, normatiivisia näkökulmia haastaen.
Lämpimästi tervetuloa! Vapaa pääsy.
Kuva: Riitta Supperi
Teemaopastuksella perehdymme Taidekodin kokoelman teoksiin, joissa ei-inhimilliset eläimet esiintyvät eri tavoin: osana ihmisten arkea ystävinä, lemmikkeinä tai ravintona, symboleina ihmisen toimille, myyttien ja uskonnollisten kertomusten kuvituksina tai itsenäisinä, erityislaatuisina yksilöinä.
Pohdimme, miten suhdettamme ei-inhimillisiin eläimiin esitetään, neuvotellaan ja kyseenalaistetaan näissä teoksissa. Käsittelemme myös 2000-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä yleistyneitä taiteentutkimuksen lähestymistapoja, kuten ihmistieteellistä eläintutkimusta ja posthumanismia. Nämä haastavat käsityksen ihmisistä ainoina subjekteina ja toimijoina, ja kyseenalaistavat luonnon ja eläinten roolin pelkkinä passiivisina resursseina tai ihmisen toimien kohteina.
Lisäksi keskustelemme monilajisen yhteiselon iloista ja haasteista.
Tiina Salmia on väitöskirjaansa viimeistelevä väitöskirjatutkija Turun yliopiston historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitokselta. Hänen väitöskirjansa käsittelee ei-inhimillisten eläinten toimijuutta 2010-luvun omakuvissa.
Kuva: Taidekoti Kirpilä, Arkiolohuone / Riitta Supperi
Opas Antti Solin johdattelee tarkastelemaan taidekokoelmaa sateenkaarevin tulkinnoin, normatiivisia näkökulmia haastaen.
Lämpimästi tervetuloa! Vapaa pääsy.
Kuva: Riitta Supperi
Taidekodin opas Antti Solin johdattelee tarkastelemaan taidekokoelmaa sateenkaarevin tulkinnoin, normatiivisia näkökulmia haastaen.
Lämpimästi tervetuloa!
Vapaa pääsy. Ei ennakkoilmoittautumista.
Antti Solinin kuva: Riitta Supperi
Konsthemmets guide Eija Olsson berättar om reumaläkaren och konstsamlaren Juhani Kirpiläs liv och konstsamling.
Hjärtligt välkomna att bekanta er med Konsthemmet! Fritt inträde.
Foto: Riitta Supperi
Taidekodin opas Eija Olsson kertoo reumalääkäri ja taidekeräilijä Juhani Kirpilän elämästä ja taidekokoelmasta.
Lämpimästi tervetuloa tutustumaan Taidekotiin på svenska! Vapaa pääsy.
Kuva: Riitta Supperi