Taidekoti Kirpilä

Taidekoti Kirpilä Pohjoisella Hesperiankadulla on ainutlaatuinen yksityiskodissa sijaitseva taidemuseo, joka esittelee intohimoisen taiteenkeräilijän kokoelmaa ja yläluokkaista elämää 1900-luvun jälkipuoliskon Helsingissä. Taidekoti Kirpilä oli lääketieteen lisensiaatti Juhani Kirpilän (1931–1988) ja hänen elämänkumppaninsa, antiikkikauppias Karl (Kalle) Rosenqvistin koti vuosina 1979–1988. Se kattaa lähes 350 neliötä töölöläisen funkistalon ylimmässä kerroksessa.

50-vuotisjuhlissaan 28.9.1981 Juhani kehotti vieraitaan juhlimaan sydämensä kyllyydestä, sillä hän ei voisi luvata heille seuraavia pyöreitä vuosia. Lääkärinä ja realistina Juhani aavisti, ettei elinvuosia olisi enää montaa jäljellä. Tästä syystä ajatus taidekokoelman ja muun omaisuuden tulevaisuudesta oli alkanut mietityttää häntä jo 1970-luvun puolivälissä. Syyskuussa 1976 Juhani laati Suomen Kulttuurirahaston hyväksi testamentin, jossa määrättiin hänen nimeään kantavan taidekodin perustamisesta.

Juhani kuoli kotonaan elokuun 3. päivänä 1988. Kalle asui huoneistossa vielä kahden vuoden ajan, kun tulevan Taidekodin toimintamallia pohdittiin Suomen Kulttuurirahastossa. Vuonna 1990 Juhanin ja Kallen koti tyhjennettiin taideteoksista ja irtaimistosta. Ensimmäinen museonjohtaja Anneli Lindström suunnitteli yhdessä Juhani Kirpilän rahaston hoitokunnan kanssa tilan, jonka tarkoituksena oli yhdistää entisen kodin henkeä ja toimivaa näyttelytilaa. Taidekoti Kirpilä avattiin yleisölle kesäkuun 3. päivänä 1992.

Taidekoti Kirpilä on avaamisestaan lähtien ollut maksutta auki kahdesti viikossa, ja pian käynnistyi myös vuosittainen ohjelmasykli, johon kuului luentoja ja konsertteja. Vuonna 2000 aloitettiin Taidekodin liedkonserttisarja yhteistyössä Sibelius-Akatemian kanssa. Ajatuksena oli liedperinteen elvyttäminen sille sopivassa ympäristössä, joka alun perin oli yksityiskoti tai salonki. Taidekodissa järjestetään myös monipuolisesti muita konsertteja, queer-opastuksia, muita teemaopastuksia sekä lastentapahtumia. Kirpilä tarjoaa maksuttomia opastuksia koululaisryhmille sekä suomea opiskeleville maahanmuuttajaryhmille.

Tällä hetkellä Taidekoti Kirpilän kokoelmaan kuuluu 540 teosta. Näistä 18 on Juhanin vanhemmiltaan perimiä, hänen lahjaksi saamiaan on kolme ja kuusi on hankittu keräilijän kuoleman jälkeen. Viisi teoksista on ulkomaisilta taiteilijoilta, ja veistoksia on 36. Taidekodin viimeisin hankinta on Raimo Saarisen (s. 1984) teos Neosgaia vuodelta 2017, joka oli mukana Jenna Sutelan kuratoimassa Taidekodin 25-vuotisjuhlavuoden näyttelyssä ”Kohtauksia pöydillä” kesällä 2017.

Lue lisää Taidekodin historiasta Taidekoti Kirpilän ja SKS:n julkaisemasta teoksesta Taiteen koti: Juhani Kirpilän taidekokoelma (2017).