Tyttö ja kissa, 1921
EVA TÖRNWALL-COLLIN
Öljy kankaalle (83,5 x 65 cm)
Hankittu: 1983 – Taidesalonki
Kuva: Rauno Träskelin
Tutki kuvaa suurennuslasilla!
Maalaus on muotokuva pienestä tytöstä, joka istuu sisätiloissa ja pitää mustaa kissaa sylissään. Hän pitelee sitä tiukasti, mutta hellästi. Sisustus on tumma, yksinkertainen ja melko tyhjä.
Tyttö katsoo suoraan eteenpäin. Ei kuitenkaan näytä siltä, että hän havaitsisi, mitä edessä on. Päinvastoin, hän on omissa ajatuksissaan, ilmeetön.
Tyttö näyttää hahmolta ikoneissa, koska hänet on kuvattu suoraan edestä, ja pään ympärillä on pyhimyksen sädekehältä näyttävä valokaari. Toisaalta kasvoissa näkyvä voimakas valon ja varjon kontrasti saa ne näyttämään etniseltä naamiolta.
Maalauksen hahmolla ei ole mitään erityisiä yksilöllisiä ominaisuuksia. Hän on tyypillinen kouluikäinen tyttö 1920-luvulta, mihin hänen vaatteensakin viittaavat. Näyttää siltä, että hän poseeraa kouluvalokuvassa.
Värivalikoima on tumma ja synkkä, mutta jotkut alueet paljastavat värikkäämpiä varjoja, erityisesti maassa.
EVA TÖRNWALL-COLLIN (1896–1982)
Aalto-yliopiston arkisto
Eva Törnwall aloitti taiteen harrastamisen varhain perheystävänsä, taidemaalari Väinö Blomstedin kanssa, ja myöhemmin hän kävi Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulun (1912–1914). Vaikka Törnwall esitteli töitään vuodesta 1915 lähtien, vasta 1920-luvulla hän alkoi tuoda maalauksiaan näyttelyihin säännöllisesti, ja hänet tunnustettiin.
Kuvassa on ryhmä naisopiskelijoita Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Mukana on myös maalari Hugo Simberg opettajana. Ragni Holmberg opiskeli samassa koulussa samoina vuosina kuin Eva Törnwall, joten tämäkin voisi olla valokuvassa.
Museovirasto
Kuten monet muut 1920-luvun taiteilijat, Törnwall arvosti italialaisia primitiivisiä taiteilijoita (Duccio, Giotto, Fra Angelico, jne.) ja matkusti Italiaan. Hän arvosti erityisesti näiden taitelijoiden hengellistä suhtautumista taiteeseen. Törnwall kiinnostui myös antroposofiasta, joka sai hänet pitämään taidetta hengellisenä ilmiönä.
MUITA TEOKSIA KIRPILÄSSÄ
Eva Törnwall-collin, Marcus Collinin muotokuva, 1922.
Öljy kankaalle (61,5 x 48,5 cm)
hankittu: 1983 – Taidesalonki
Kuva: Rauno Träskelin
Eva Törnwall oli naimisissa taiteilija Marcus Collinin kanssa. Kahden taiteilijan avioliitto oli yleistä 1920-luvulla, mutta huomattavasti vähemmän seuraavalla vuosikymmenellä. Puolisot eivät kuitenkaan välttämättä eläneet tasavertaisin ehdoin. Vaimot olivat esimerkiksi usein vastuussa kotitaloudesta ja lapsista. He osallistuivat harvoin virallisiin tapahtumiin tai kuuluivat taiteilijaryhmiin.
MEKKOESILIINA
Pikkutyttö (Aina Dyberg?) visiittikorttikuvassa.
Pinnatuolissa istuvalla tytöllä on yllään leveähelmainen mekko ja esiliina, 1870–1873.
Pielisen museo
Kuva: Joh. Björkman
Mekkoesiliinalla on perinteisesti ollut tärkeä rooli suomalaissa yhteiskunnassa.
Esiliina kuuluu osana suomalaiseen kansanpukuun.
Arkkitehti Valter Jungin ja hänen puolisonsa Märtan tytär Dora (tuleva tekstiilitaiteilija), 09.03.1910.
Museovirasto
Kuva: Artur Faltin
Mekkoesiliina, joka peitti vartalon etu- ja takaosan, oli tyypillinen lapsilla tai nuorilla tytöillä. Tytöt käyttivät sitä kouluissa 1950-luvulle saakka, mutta sitä käytettiin yleensä myös päivittäin, jolloin se piti alla olevat mekot puhtaina.
Eva Törnwallille koulumaailma tuli tutuksi hänen opettaessaan käsityökoulussa vuosina 1922–1924.
Kansakoulun oppilaita ja opettajia Schlüterin rakennuksen portailla (Joensuu), 1902. Museovirasto. Kuva: Tuomo Ahokas
ARKISTOKUVIA KIRPILÄSTÄ
Kuva: Taidekoti Kirpilän arkisto
HANKINTA
Juhani Kirpilä osti maalauksen Tyttö ja kissa Taidesalongin näyttelystä vuonna 1983.
Tämä Eva Törnwall-Collinin muistonäyttely järjestettiin pian taiteilijan kuoleman jälkeen.
Kuva: Taidekoti Kirpilän arkisto
Näyttelyluetteloon tehtyjen merkintöjen mukaan Juhani Kirpilä olisi ollut kiinnostunut kolmesta taiteilijan maalauksesta, mutta vain kaksi niistä on Kirpilän taidekokoelmassa.
Kuva: Taidekoti Kirpilän arkisto
Vaikka kolmas maalaus, Kukkia ikkunalla (1916), on näyttelyluettelossa merkitty Kirpilän elämänkumppanin Karl ”Kalle” Rosenqvistin nimellä, maalauksen sijainti on edelleen epäselvä.
Taidekoti Kirpilän arkisto
ALKUPERÄINEN RIPUSTUS
Tässä 1980-luvun valokuvassa näkyy Tyttö ja kissa -maalauksen alkuperäinen sijainti huoneistossa, kun Juhani Kirpilä asui siellä.
Teos ripustettiin hänen makuuhuoneeseensa, aivan pään yläpuolelle, kuin ikonimainen pieni Madonna. Yleensä Kirpilä ei suunnitellut kunkin maalauksen sijaintia, varsinkaan viimeisinä vuosinaan, jolloin hänen kokoelmansa oli kasvanut erittäin suureksi. Hän mieluummin ripusti uusia maalauksia sinne, missä oli tilaa. Joskus tämä tarkoitti ripustamista jopa oviin.
Kirpilällä oli kuitenkin tapana tuoda muotokuvia makuuhuoneeseensa. Lääkärinä hänen kiinnostuksensa ihmisiä kohtaan oli selvä. Tässä valokuvassa nähdään monia ihmisryhmiä, lapsia, miehiä ja naisia.