Talomaisema, 1928

JUHO SALMINEN
Öljy kankaalle (54,5 x 65,5 cm)
Hankittu: 1984 Hagelstam
Kuva: Rauno Träskelin

  Tutki kuvaa suurennuslasilla!

Maalaus kuvaa kaupunkinäkymää. Se on todennäköisesti näkymä Helsingistä, sillä taiteilijalla oli tapana maalata kaupungissa ja varsinkin Töölönlahdella, jossa hän oli töissä.

Rakennukset täyttävät suurimman osan maalauksesta.  Talot heijastuvat seisovasta vedestä, peilin kaltaiselta pinnalta. Veden heijastuksella on sama jäykkä rakenne ja aineellisuus kuin heijastuneilla esineillä ja rakennuksilla. Ihmisiä ei ole läsnä, ja kaikki on liikkumatonta.

Maalauksen sommittelussa käytetään geometrisia perusmuotoja: kolmioita, neliöitä sekä kuutioita ja lieriöitä. Sommittelu saa syvyyttä etenkin varjojen kautta.

Puiden ja pilvien muodot ovat pehmeämpiä ja orgaanisempia. Luonnon elementteihin Salminen on käyttänyt värillisiä varjoja, kuten esimerkiksi sininen varjo lehtien keskellä.

JUHO SALMINEN (1892–1945)

Juho salminen, omakuva, 1927.
Suomen taiteilijoita. Alvar Cawénista wäinö aaltoseen. toim. Hertta tirranen (1955), s. 398

Juho Salminen muutti Helsinkiin 1910-luvulla ja opiskeli Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1920–1924. Hän työskenteli myös rautateillä, työpaikassa, jonka piti koko elämänsä.

juho salminen, brondinilta, 1928.
Suomen taiteilijoita. Alvar Cawénista wäinö aaltoseen. toim. Hertta tirranen (1955), s. 399

Huolimatta kokopäivätyöstään Salminen pystyi toteuttamaan useita opintomatkoja. Ensimmäisen hän teki vuonna 1928 Saksaan, Belgiaan ja Ranskaan. Salmisesta tuli tunnettu taiteilijapiireissä, ja hän oli vakioasiakas Brondinilla eli ”Brondalla”, taiteilijoiden suosimassa kahvilassa Eteläesplanadilla.

MUITA TEOKSIA KIRPILÄSSÄ

Juho Salminen, Iltakävely, 1928.
Öljy kankaalle (46,5 x 55 cm)
hankittu: 1985 Hörhammer
Kuva: Rauno Träskelin

Maalauksessa huomio kiinnittyy kontrastiin geometrisesti määriteltyjen rakennusten ja luonnon orgaanisten muotojen välillä kuten toisessakin Salmisen maisemassa.

Vaikka tässä teoksessa on läsnä ihminen, yksinäinen ja pieni, tämäkin maisema on muuten autio ja hiljainen.

KYTÄJÄN KARTANO

Kytäjän kartano, 19001910-luvut.
Museovirasto

Juho Salminen kasvoi Kytäjän kartanossa Nurmijärvellä, jossa hänen isänsä työskenteli vartijana. Siellä hänestä tuli kartanonherran, hovijahtimestari Constantin Linderin, suosikki.

Salminen vietti aikaansa kartanossa, älyllisesti stimuloivassa ympäristössä, jossa sai oppia kieliä ja tutustua taiteeseen.

 

Kenraalikuvernööri Ivan Obolenski puolisoineen vierailulla hovijahtimestari Constantin Linderin luona Nääsin eli Kytäjän kartanossa Kytäjärven kylässä Nurmijärvellä, 1904 tai 1905.
Helsingin kaupunginmuseo

Kytäjän ja Joensuun kartanoiden omistaja, kamariherra Constantin Linder, Pariisi, 1870-luvun puoliväli.
Kuva: A. Liebert
Museovirasto

COSTANTIN LINDER (1836–1908)

Constantin Linder myi Kytäjän kartanon pojalleen Hjalmar Linderille vuonna 1907.

 

Hjalmar Linder, 1909.
Museovirasto
Kuva: Atelier Apollo

HJALMAR LINDER (1862–1921)

Hjalmar Linder oli myös viettänyt lapsuutensa kartanossa. Hän oli C. G. E. Mannerheimin hyvä ystävä ja meni naimisiin tämän sisaren Sophie Mannerheimin kanssa.

Linder oli hienostunut ja sivistynyt mies, joka arvosti taidetta ja hyvää ruokaa. Hän oli pätevä taidekeräilijä. Ennen kuolemaansa Linder lahjoitti taidekokoelmansa Taideyhdistykselle. Se sisälsi mm. ainoan Rembrandt-maalauksen Suomessa (nykyään Sinebrychoffin taidemuseossa).

Kytäjän kartano, 1910-luku.
Museovirasto

Kytäjän kartano, 1920-luku.
Museovirasto

ARKISTOKUVIA KIRPILÄSTÄ

Kuva: Atte Matilainen, 1988
Taidekoti Kirpilän arkisto

ALKUPERÄINEN RIPUSTUS

Tässä 1980-luvun valokuvassa nähdään Salmisen maalauksen alkuperäinen ripustus Juhani Kirpilän aikana. Maalaus sijoitettiin juhlaolohuoneeseen, keittiön (nykyään toimisto) oven ylle.

Näköala Kansallimuseon tornista itään. Hesperian puiston kenttä ja Töölön ratapiha, 1920n.
Helsingin Kaupunginmuseo

Töölön ratapiha

Salminen työskenteli pakkamestarina Valtion rautateillä. Hän ei koskaan luopunut työpaikastaan, vaikka menestyi taidemaalarina saaden palkintoja sekä apurahoja ja vaikka sai myytyä teoksiaan.

Suurin osa Salmisen maalauksista ​​on kaupunkinäkymiä. Joskus hän maalasi työpaikallaan, joka sijaitsisi Töölön ratapihalla. Siellä hän teki aika ajoin piirustuksia työtaukojen aikana.

 PALAA YLÖS IHASTELEMAAN MAALAUSTA

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan