Juhani Kirpilän taidekokoelmasta paljastui tanskalaisen taiteilijan Peder Severin Krøyerin (1851–1909) omakuva. Vuodelle 1899 päivätty teos oli aiemmin attribuoitu Krøyerin suomalaiselle aikalaiselle Sigfrid August Keinäselle (1841–1914).

Taidekoti Kirpilän muotokuvahuoneen seinällä viime vuodet esillä ollut pienikokoinen (20,5 cm x 17 cm) omakuva on tehty kuivaneulamenetelmällä paperille. Teoksessa on merkinnät ”SK Jan-99” oikealla alhaalla. Arkistotietojemme mukaan taidekeräilijä Juhani Kirpilä (1931–1988) hankki teoksen Sigfrid Keinäsen omakuvana vuonna 1983 osana suurempaa muotokuvakokoelmaa hyvinkääläiseltä taidekeräilijältä Urho Laiholta (1909–1991). Teos on myös ollut mukana helsinkiläisen Galerie Finnforumin Omakuva-näyttelyssä 17.11.–2.12.1979. Tiedossamme ei ole, mihin teoksen alkuperäinen attribuutio on perustunut.

Teoksen todellisen tekijän vahvistaminen oli lopulta hyvin helppoa taiteilijoiden signeerauksia vertaamalla. Keinänen signeerasi teoksensa usein ”SAK” tai ”S. A. Keinänen”, kun taas Krøyerin ”SK”-signeeraus täsmäsi myös käsialaltaan pieneen muotokuvaamme. Lopullisesti asian vahvisti Tanskan Skagenissa sijaitsevan Skagens Museumin kuraattori Mette Harbo Lehmann.

Skagenin museossa on huomattava kokoelma Krøyerin teoksia, ja myös Kirpilän grafiikanlehdestä kolme vedosta – ja yhdessä näistä löytyy vedostetun SK-signeerauksen lisäksi lyijykynäsigneeraus “P S Krøyer”.

Peder Severin Krøyer syntyi 23.7.1851 Norjan Stavangerissa, josta muutti pian kasvattivanhempiensa kanssa Kööpenhaminaan. Hän aloitti taideopinnot yhdeksänvuotiaana yksityisopetuksessa. Vuonna 1870 Krøyer valmistui Tanskan kuninkaallisesta taideakatemiasta, ja vuodesta 1874 lähtien saksalaistaustainen tanskalainen tupakkatehtailija ja taidekeräilijä Heinrich Hirschsprung toimi hänen suojelijanaan. Krøyer matkusteli vuosina 1877–1881 taideakatemian matka-apuarahan sekä Hirschsprungin myöntämän lisätuen turvin Ranskassa, Espanjassa ja Italiassa. Opiskelu Pariisissa ranskalaistaiteilija Léon Bonnat’n johdolla vaikutti ratkaisevasti hänen tuotantoonsa. Palattuaan Tanskaan Krøyer asettui maan pohjoisimpaan osaan Skageniin, jonka taiteilijayhteisöstä tuli hänelle tärkeä tukikohta seuraavien vuosien aikana. Krøyer tunnetaan Tanskassa ja ulkomailla tekemistään kansankuvauksista sekä sinisävyisistä Skagenin-maisemista, joissa usein mukana on myös taiteilijayhteisön jäseniä, kuten Krøyerin puoliso, taiteilija Marie Krøyer (o.s. Triepcke). Krøyer kuoli 58-vuotiaana 21.11.1909 Skagenissa.

Juhani Kirpilän kerrotaan välttäneen ulkomaisen taiteen hankkimista, jotta voisi helpommin varmentua teosten aitoudesta ja alkuperästä. Kuitenkin tässä tapauksessa kotimaisen taiteilijan tuotantona hankittu teos paljastuikin ulkomaisen mestarin tekemäksi. Näin kokoelman ulkomaisten taiteilijoiden määrä on noussut neljästä viiteen – ja nyt joukossa on yksi tanskalainenkin!

Lämmin kiitos alkuperäisen huomion tekemisestä Arto Isotalolle.

Kuva: Peder Severin Krøyer, Omakuva, 1899 / Taidekoti Kirpilä

Finlandia-palkitun Antti Järven toimittama teos Nautiskelijan ajanlasku maailmanmatkaaja ja taidekeräilijä Juhani Kirpilän pakinoista tarjoaa hykerryttävää ajankuvaa 1960–1980-lukujen Suomesta. Tunnetun nautiskelijan terävät kirjoitukset pureutuvat niin ruokakulttuuriin kuin lentokoneiden palvelutasoon.

Arvostettu reumalääkäri Juhani Kirpilä (1931–1988) oli omien sanojensa mukaan ”herrasperheen ainoa kakara”, ystävien ja yleisön tuntema kokeilunhaluinen herkkusuu, kiihkeä taiteenrakastaja, tottunut maailmanmatkaaja, innokas lukija, taitava sijoittaja, ahkera kirjoittaja ja vannoutunut autoilija. Hän keräsi elämänsä aikana mittavan taidekokoelman, joka koostuu 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun suomalaisesta taiteesta. Kokoelmaan voi nykyisin tutustua Helsingin Töölössä sijaitsevassa yleisölle avoimessa Taidekoti Kirpilässä – asunnossa, jossa Juhani Kirpilä asui elämänkumppaninsa Karl Rosenqvistin kanssa.

Suuri yleisö oppi tuntemaan Kirpilän myös teräväkielisenä pakinoitsijana, jonka kirjoituksia julkaistiin Kauneus ja terveys -lehdessä yli 20 vuoden ajan. Arvoiltaan konservatiivinen mutta luonteeltaan alituisen utelias Kirpilä havainnoi pakinoissaan huumorin varjolla niin helsinkiläistä elämänmenoa kuin maailman kummallisuuksia, kirjoittaen eloisasti matkakokemuksistaan ja kulinaarisista elämyksistään. Hänen suosikkiaiheitaan olivat muun muassa lentokoneiden palvelutason arvosteleminen, dry martinien juominen ja Kreikassa matkustaminen.

Toimittaja ja tietokirjailija Antti Järven kokoama Nautiskelijan ajanlasku -kirja sisältää 22 kiinnostavinta pakinaa Kirpilän kirjoitusten joukosta. Alun perin vuosina 1962–1988 julkaistujen tekstien aiheet liittyvät niin ruokaan ja taiteeseen kuin Kirpilän ympäri maailmaa tekemiin matkoihin. Antti Järven kirjoittaman esipuheen sisältävä teos tarjoaa Kirpilän pakinoiden kautta hykerryttävän ajankuvan lähihistorian vuosikymmeniin, joiden aikana suomalainen yhteiskunta muuttui kaikilla elämän alueilla.

Antti Järvi on toimittaja ja tietokirjailija, jonka teos Minne katosi Antti Järvi? palkittiin tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnolla vuonna 2023. Joulukuun 2024 alussa ilmestyvä teos Nautiskelijan ajanlasku – Juhani Kirpilän pakinoita 1962–1988 julkaistaan yhteistyössä Taidekoti Kirpilän kanssa.

Tutustu julkaisuun täällä.

Suomen Kulttuurirahaston lokakuun hakukierroksella ylittyi ensimmäistä kertaa 10 000 hakemuksen rajapyykki. Hakemusten perusteella myönnettiin yli 30 miljoonaa euroa apurahoina tieteen, taiteen ja kulttuurin hyväksi.

Osana kokonaisuutta Juhani Kirpilän rahasto jakoi tänä vuonna 360 000 euroa apurahoja yhteensä 12 hakijalle. Ensimmäistä kertaa jaetun Taidekoti Kirpilän tutkija-apurahan sai M.A. Elina Sairanen. Nelivuotinen apuraha myönnettiin Sairasen postdoc-tutkimukseen, joka käsittelee yksityisten taiteenkeräilijöiden perustamia suomalaisia taidemuseoita 1880-luvulta 2020-luvulle.

Taidekoti Kirpilän tutkija-apuraha on kohdennettu väitöksen jälkeiseen tutkimukseen, joka liittyy taiteen keräilyyn, keräilijöiden kokoelmiin, kotimuseoihin tai Taidekoti Kirpilän kokoelmataiteilijoihin.

Lisäksi apurahan saivat taiteen maisteri Maija Blåfield, taiteen maisteri Timo Bredenberg, kuvataiteen maisteri Sonja Donner, kuvataiteen maisteri Elina Juopperi, taiteen maisteri Sirkku Rosi, M.A. Essi Kausalainen ja työryhmä, kuvataiteen maisteri Mikko Luostarinen, YTM Sini Rinne-Kanto, M.F.A Pavel Rotts, taiteen maisteri Niina Villanueva ja kuvataiteen maisteri Camilla Vuorenmaa.

Rahasto perustuu lääketieteen lisensiaatti Juhani Kirpilän (28.9.1931–3.8.1988) testamenttilahjoitukseen, jonka muodostivat hänen keräämänsä yli viidensadan taideteoksen kokoelma, kotinsa sekä muu omaisuutensa. Rahasto ylläpitää Taidekoti Kirpilää yleisölle maksuttomana taidemuseona sekä tukee kuvataiteita ja niiden tutkimusta.

Onnittelut kaikille apurahansaajille!

Arkistokuva: Taidekoti Kirpilä