Taidekoti Kirpilässä kohtaa kaksi keräilijää, kun Seppo Fräntin taidekokoelma asettuu Juhani Kirpilän keräämän kokoelman rinnalle 31.8.–7.12.2025.

Kolmas elämä -näyttely tarkastelee taidekeräilyä elämäntapana ja avaa yleisölle keräilyn merkitystä, motiiveja ja mahdollisuuksia. Näyttelyssä nähdään valikoima Fräntin vuonna 2017 Nykytaiteen museo Kiasmalle lahjoittamastaan kokoelmasta sekä lahjoituksen jälkeen tehdyistä uusista hankinnoista. Näyttelyn ovat kuratoineet Mia Dillemuth ja Johanna Ruohonen.

Näyttelyn nimi viittaa Fräntin tapaan jaksottaa elämäänsä. Panttivankeus Jololla vuonna 2000 oli ensimmäinen käännekohta ja taidekokoelman lahjoitus vuonna 2017 toinen.

“Fränti on sydämeltään keräilijä, ja tämä näyttely näyttää, että hänen intohimonsa taiteeseen ei suinkaan ole hiipunut taidekokoelmasta luopumisen jälkeen. Taidekoti Kirpilä on Fräntin kokoelmalle erinomainen esityspaikka, sillä täältähän Fräntin keräily sai alkunsa”, kertoo museonjohtaja Heta Kaisto.

Kolmas elämä muistuttaakin myös Seppo Fräntin ystävyydestä Juhani Kirpilän ja Karl ”Kalle” Rosenqvistin kanssa. Kolmikko vietti aikaa yhdessä Pohjoisella Hesperiankadulla, ja nuorena Ateneumin opiskelijana Fränti oli mukana ripustamassa teoksia töölöläiseen kattohuoneistoon. Kirpilän innoittamana hän aloitti oman taidekeräilynsä 1980-luvun taitteessa.

Taidekotiin rakentuvassa “Sepon huoneessa” nähtävä teoskokonaisuus käy vuoropuhelua muun Taidekodin ripustuksen kanssa. Yhteys kannustaa pohtimaan taiteen keräämistä osana henkilökohtaista ja yhteistä kulttuuriperintöä. Molemmat kokoelmat painottuvat aikakautensa suomalaiseen maalaustaiteeseen – erityisesti henkilö- ja muotokuviin sekä figuratiiviseen ilmaisuun. Kolmas elämä -näyttelyssä toistuvat Fräntille tyypilliset teemat: kristilliset symbolit, unenomaisuus, surrealismi, pääkallot ja leikillisyys.

Fräntin ja Kirpilän taidehankinnat ovat aina olleet ennen kaikkea tunnepohjaisia valintoja.

“Minun pitää pystyä samastumaan teokseen – elämään ja olemaan sen kanssa. Erityisen tärkeää on päästä sisälle teokseen jollakin tavalla, pelkkä pinta ei riitä. Taiteilijan sielun täytyy näkyä teoksessa”, Fränti kuvailee.

Pitkän uransa aikana Fränti on vakiinnuttanut asemansa mesenaattina, joka tukee erityisesti nuoria taiteilijoita. Hän kuvaa itseään keräilijänä, joka haluaa ymmärtää toisen hätää: “Sydämestä tulee halu auttaa.”

Näyttelyn taiteilijat ovat: Petri Ala-Maunus, Erik Creutziger, Jussi Goman, Petri Hytönen, Mimosa Isomäki, Anne Koskinen, Ville Kylätasku, Joni Kärkkäinen, Kalle Leino, Iisa Maaranen, Olli Marttila, Hugo Murtoniemi, Teemu Mäenpää, Paavo Paunu, Erno Pennanen, Jussi Pyky, Janne Räisänen, Jarkko Räsänen, Kim Somervuori, Jenny Suhonen, Eeva Tiisala, Minnamari Toukola, Ukko Viholainen, Henry Wuorila-Stenberg, Riitta Åkerstedt.

Näyttelyn aikana Taidekoti Kirpilä järjestää vierailuja muihin kokoelmiin sekä yhteistyössä Helsingin Taidehallin kanssa taidekeräilyyn liittyviä keskustelutilaisuuksia ja teemaopastuksia. Ohjelmakokonaisuus esittelee erilaisia keräilijöitä ja keräilyn tapoja sekä tarjoaa inspiraatiota oman taidekokoelman rakentamiseen.

Kolmas elämä -näyttelyjulkaisu tulee myyntiin avajaisten yhteydessä, sisältäen muun muassa Sanna Lipposen artikkelin taiteen keräilyn motiiveista sekä Helen Korpakin valokuvasarjan keräilijä Seppo Fräntistä ja hänen kokoelmastaan.

Näyttely on avoinna yleisölle 31. elokuuta – 7. joulukuuta 2025.

Kuvat: Helen Korpak

Kirpilä Studio on Taidekoti Kirpilän kuratoitu verkkogalleria. Projektiin osallistuvat taiteilijat kutsutaan syventymään Juhani Kirpilän ainutlaatuiseen taidekokoelmaan ja Taidekodin tunnelmalliseen ympäristöön, tarkastelemaan tilaa sekä sen esittelemän taidekokoelman ja arkkitehtuurin kautta että entisenä kotina.

Ensimmäisenä Kirpilä Studion taiteilijana esiintyy valokuvataiteilija Sandra Kantanen (s. 1974), joka toteutti kevään 2025 aikana kollaasimaisen Ikkuna-triptyykin. Kantasen teoksissa yksityinen koti ja julkinen museo, taide ja luonto, menneisyys ja nykyhetki asettuvat uudenlaiseen vuoropuheluun.

Kantasen työskentely yhdistää valokuvan, maalauksen ja digitaalisuuden herkkävireisesti. Hänen teoksensa liikkuvat unen ja todellisuuden rajamailla, ja ne tutkivat maisemaa sekä sisäisen kokemuksen että esteettisen muodon kautta. Uudessa teossarjassaan Kantanen lähestyi Juhani Kirpilän kokoelmaa runollisesti ja henkilökohtaisesti, yhdistäen kodin, maiseman ja muistojen kerrostumat. Kantanen kuvaa työskentelyprosessiaan seuraavasti:

”Kolmen teoksen sarja Ikkuna käsittelee Juhani Kirpilän kotia ja rakkautta taiteeseen. Kuvataiteilijana minua innostaa ajatus siitä, että on ihmisiä, jotka tulevat onnellisiksi taiteesta. Olen tehnyt kokoelmasta otoksia – tai ikkunoita – maailmaan, ulos, ja ympäröinyt ne fragmenteilla keräilijän kodista. Ne muodostavat eräänlaisen taiteen alttarin tai keräilijän näkymän. Matot lentävät ja huonekasvien ääriviivat tuovat luonnon sisään. Kokoelmateosten suhteen olen ottanut vapauksia: muokannut niitä mieleisekseni, poistanut ja lisännyt elementtejä. Toivottavasti edesmenneet taiteilijat eivät pane pahakseen!”

---

Sandra Kantasen teoksia on viimeksi ollut esillä Lontoossa Saatchi Galleryn Flowers – Flora in Contemporary Art & Culture -ryhmänäyttelyssä sekä 24.8. asti osana Blur / Obscure / Distort: Photography and Perception -näyttelyä Norton Museum of Artissa, Floridassa. Voit tutustua taiteilijaan ja hänen muihin projekteihinsa täällä.

Taidekoti Kirpilässä on 24.10.–17.11.2024 esillä taiteilija Jonna Kinan videoteos Secret Words and Related Stories. Teos tutkii salasanoja ja niiden taustalla olevia henkilökohtaisia tarinoita, tuoden esiin näiden arkipäiväisten koodien piilotetut merkitykset ja yksityiset yhteydet.

Taiteilijan tyylille ominaisessa, vähäeleisessä videoteoksessa 12–16-vuotiaat nuoret näyttelijät seisovat punaisen taustan edessä ja lukevat paperiarkilta anonyymisti kerättyjä salasanoja ja niihin liittyviä tarinoita. He toimivat kertojaääninä muun muassa henkilökohtaisille tunnustuksille, lapsuuden muistoille ja kliseisille muistisäännöille. Salasanat muodostuvat tutkiskeleviksi, humoristisiksi ja tunnepitoisiksi tarinoiksi, jotka kätkeytyvät näiden salaisten, vaiettujen ja henkilökohtaisten sanojen taakse ja kääntävät salasanan tarkoituksen päälaelleen – kuinka lyhyt salasana voi toimia siltana henkilökohtaisten kokemusten ja virtuaalisen maailman välillä. Vaikka salasanan tarkoitus on suojata, se voi samalla paljastaa salaisen maailman laatijastaan.

Avajaisiltana to 24.10. järjestetään erityinen lukuperformanssi (suomeksi) klo 17 ja klo 19. Näyttelijät Johannes Holopainen ja Alina Tomnikov esittävät tarinoita videoteoksesta keskittyen sen keskeisiin teemoihin, identiteetin ja yksityisyyden ristiriitaan. Näyttelyyn ja avajaisperformanssiin on vapaa pääsy.

Jonna Kina (s. 1984) on valmistunut Kuvataideakatemiasta sekä Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta. Kinan teoksia on esitetty laajasti kansainvälisissä näyttelyissä ja festivaaleilla, kuten Tokyo Photographic Art Museumissa, Berlinale Forum Expanded Cinema Programissa Berliinissä, Taidemuseo Kumussa Tallinnassa, Kunsthal Charlottenborgissa Kööpenhaminassa, EMMA – Espoon modernin taiteen museossa, Galleria delle Carrozze di Palazzo Medici Riccardissa Firenzessä, Musée de l’Elyséessä Lausannessa sekä Rotterdamin kansainvälisellä elokuvafestivaalilla (IFFR). Kinan teos Arr. for a Scene valittiin vuoden 2017 parhaaksi pohjoismaiseksi lyhytelokuvaksi Nordisk Panoramassa, ja samana vuonna hänet nimettiin ehdolle VISIO Young Talent Acquisition Prize -palkinnon saajaksi Firenzessä. Kina on osallistunut kahdesti Suomen Kulttuurirahaston residenssiohjelmaan: vuonna 2023 Tanskan Fabrikken-residenssiin ja vuonna 2018 Tokyo Arts and Space (TOKAS) -residenssiin.

Jonna Kina: Secret Words and Related Stories Taidekoti Kirpilässä museon aukioloaikoina 24.10.–17.11.2024.

Kuva: Jonna Kina, Secret Words and Related Stories, 2013–2016, 4K, 20 min 12 s

Marraskuussa 2023 Artor Jesus Inkerö avaa Taidekoti Kirpilästä näkymiä toisiin tiloihin. Inkerön Trofee-näyttelyn videoteoksen kattokruunut tuplautuvat Taidekodin Arkiolohuoneen katossa, ja rouheat keramiikkaveistokset ravistelevat Taidekodin posliinikokoelmaa.

Näyttelyssä nähdään teoksia, joita ei aiemmin ole esitetty Suomessa: Amsterdamissa kuvattu Short Reach (2019) sekä keramiikkaveistoksia Rijksakademie van Beeldende Kunstenissa nähdystä My Hard Core –installaatiosta (2021). Näyttelykokonaisuuden täydentää uusi valokuvateossarja Big Ass (2023), joka käyttää lähtökohtinaan taiteilijan omaa kehoa ja queeria kuntosaliestetiikkaa.

”Kun Taidekoti Kirpilä on muutettu kodista museoksi, siinä on tapahtunut samankaltaista neutralisointia, mitä on vaikkapa Oude Kerkissä, missä Short Reach on kuvattu. Kirkosta on poistettu uskonnollisia elementtejä, koska se on pääosin nykyään muussa käytössä. Tilat yhdistyvät mielessäni samaksi”, Inkerö kertoo.

Inkerön Trofee on ensimmäinen yksityisnäyttely Taidekoti Kirpilässä, jossa on järjestetty nykytaidenäyttelyitä vuodesta 2017.

”Meitä kiinnostaa, minkälaisia tulkintoja Taidekodista ja sen kokoelmasta syntyy kuvataiteilijan käsissä. Kodinomainen miljöö tarjoaa monia mahdollisuuksia taiteen esittämiseen, ja Inkerön tapauksessa on kiehtovaa, kuinka teokset saman aikaan solahtavat tilaan ja pyristelevät harmoniaa vastaan”, museonjohtaja Johanna Ruohonen kuvailee.

Artor Jesus Inkerö (s. 1989) on suomalainen kuvataiteilija, jonka teoksia on esitetty New Museumissa New Yorkissa, Kunsthal Charlottenborgissa Kööpenhaminassa, NOON Projects -galleriassa Los Angelesissa, Nykytaiteen museo Kiasmassa Helsingissä sekä SALTS-galleriassa Baselissa. Hän on työskennellyt residenssitaiteilijana Somerset Housessa Lontoossa ja Rijksakademie van Beeldende Kunstenissa. Inkerö työskentelee queer-identiteetin ja yhteiskunnallisten kysymysten parissa näyttelyiden, esitysten sekä julkisten teosten ja projektien kautta.

Taidekoti Kirpilä on Suomen Kulttuurirahaston ylläpitämä taidemuseo, joka esittelee lääkäri Juhani Kirpilän (1931−1988) keräämää modernin suomalaisen taiteen kokoelmaa keräilijän entisessä kodissa.

Tällä hetkellä Inkerö työskentelee Suomen Kulttuurirahaston kaksivuotisella apurahalla. Teosten tuotantoa ovat lisäksi tukeneet Rijksakademie van Beeldende Kunsten, Saastamoisen Säätiö ja Benelux-instituutti.

Artor Jesus Inkerö, Trofee, Taidekoti Kirpilässä 29.11.2023−3.3.2024. Avoinna maksutta yleisölle keskiviikkoisin klo 14−18 sekä sunnuntaisin klo 12−16. Ryhmille tilauksesta myös muina aikoina.

Taiteilijan kierrokset näyttelyyn su 3.12. klo 13.30 ja su 4.2. klo 13.30 suomeksi sekä su 4.2. klo 15 englanniksi. Vapaa pääsy.

Kuva: Artor Jesus Inkerö, 2019, Rijksakademie van Beeldende Kunsten, Amsterdam, Alankomaat