Taidekoti Kirpilän kuratoitu verkkogalleria Kirpilä Studio esittelee taiteilija Martin Bergströmin, joka tunnetaan muodin, muotoilun ja kuvataiteen rajapinnalla liikkuvasta ilmaisustaan. Bergströmin taiteellisen työskentelyn lähtökohtina ovat kasvikunnan väliaikaisuus, luonnon myyttiset ilmiöt ja historian kerrostumat. Nämä teemat näkyvät hänen teoksissaan usein rakenteellisina rytmeinä ja ajallisina jännitteinä, jotka vaihtelevat materiaalista toiseen. Orgaaniset ja graafiset elementit asettuvat dialogiin, jossa löydetyt objektit, kuivatut kasvit ja abstraktit muodot muuntuvat mittakaavasta toiseen.

Bergströmille Taidekoti oli ennestään tuttu ja merkityksellinen paikka. Syventyminen Juhani Kirpilän taidekokoelmaan ja museointeriööriin vahvisti mielikuvaa hänen suosikkiteoksistaan ja avasi silmät myös uusille, yllättäville yksityiskohdille. Kirpilä Studiota varten Bergström toteutti kollaasimaisen teoksen, joka painettiin huiviksi. Huivi tulee käyttöön Taidekodin oppaille ja henkilökunnalle. Sen hienovarainen läpikuultavuus viittaa Taidekodin tilalliseen huokoisuuteen – tapaan, jolla kokoelma ja arki, historia ja nykyhetki limittyvät kävijän havaintokokemuksessa.

Olet monipuolinen suunnittelija – kertoisitko vähän taustastasi? Millaisten projektien parissa työskentelet eniten?

Kuosit ja niiden suhde kehoon, aikaan ja tilaan ovat taiteellisen työskentelyni yhdistäviä teemoja. Lähestymistapani on tutkiva, ja saan inspiraatiota kasvien ohikiitävästä elämästä, myyttisistä luonnonilmiöistä ja historian sykleistä.

Töissäni on usein viitteitä historiaan, ja ne ammentavat tekstiilikäsitöiden perinteestä. Hyödynnän myös metallin, paperin ja lasin kaltaisia materiaaleja. Vuonna 2023 julkaistiin kirjani Flora Poetica – Edith Södergran i växtriket (Appell Förlag), jossa Edith Södergranin luontoaiheinen runous käy vuoropuhelua teosteni kanssa. Kirja on yhtä aikaa taideteos ja tutkimusprojekti, joka kokoaa yhteen kaikki Södergranin runoissa esiintyvät kasvit. Prosessin aikana sain tutkia Södergranin arkistoa Svenska litteratursällskapet i Finlandin arkistossa Helsingissä, mikä osoittautui äärimmäisen inspiroivaksi.

Olen kerännyt ja tutkinut prässättyjä kasveja vuosilta 1860–1920 jo yli kymmenen vuoden ajan ja tuonut niitä kollaasin muodossa osaksi teoksiani. Kasviot muodostavat sillan menneen ja nykyisyyden – elämän ja kuoleman – välille. Tällä hetkellä jacquard-kudonta vie suurimman osan ajastani. On kiehtovaa nähdä, kuinka kuosini muuttuvat kudottuun muotoon siirrettynä.

Kirpilä on sinulle tuttu ja rakas paikka. Vaikuttiko se jotenkin suunnitteluprosessiin?

Tilan, taideteosten, huonekalujen ja huoneiden luoma tunnelma – kuinka se yhtäältä kurottaa ulospäin ja toisaalta muodostaa eheän kokonaisuuden – jätti jäljen prosessiini. Halusin säilyttää sen herkän intiimiyden, joka pienillä asioilla on laajassa kokonaisuudessa.

Kertoisitko huiviin päätyneistä teoksista ja kuvailisitko samalla prosessin etenemistä?

Kysyin itseltäni: jos voisin pelastaa tulipalossa vain yhden maalauksen, mikä se olisi? Vastaukseni oli Magnus Enckellin Nuori alaston mies (n. 1920), joka on yksi ehdottomista suosikeistani. Sijoitin sen sommitelman keskelle.

Ympärille halusin luontoa ja tekstuureja, ja niinpä takan kivien pintakuviosta muodostui olennainen elementti. Mukaan pääsivät myös Maria Wiikin Ohdakkeita (1898) ja Lennart Forsténin Teeripariskunta (1869).

Prosessin alussa hankin taideteoksista korkean resoluution kuvat, jotka tulostin paksulle vesiväripaperille. Sitten loin analogisen kollaasin leikkaamalla, liimaamalla ja yhdistämällä kuvat 1800-luvun prässättyihin kasveihin. Valmis kollaasi digitoitiin ja lähetettiin italialaiseen tehtaaseen. Huivi ilmentää taiteen, luonnon ja muistin kerroksellista vuoropuhelua.

Millaisia projekteja sinulla on meneillään juuri nyt tai tulossa – näyttelyitä, suunnittelutöitä, jotain muuta?

Tällä hetkellä työn alla on useampi laaja näyttely, joihin lukeutuvat muun muassa Flora Hysterica -installaatio Tukholman Nordiska Museetissa ja Growth and Decay -nimeä kantava näyttely Västeråsin taidemuseossa. Lisäksi olen suunnitellut Kalevalan Itu-sarjaan uusia koruja, jotka julkaistaan keväällä. Tekeillä on myös useita muita taidehankkeita, esimerkiksi kudottujen teosten suunnittelua kirkoille ja muita projekteja.

Työskentelyni kaikissa vaiheissa pyrin luomaan dialogia luonnon ja kulttuurin, menneen ja nykyisyyden sekä havaintojen ja mielikuvituksen välille. Työni on herkeämätöntä historiaa, runoutta ja kehollisia kokemuksia kantavien kuosien tutkimusta – jatkuvaa ajan ja luonnon syklien tutkielmaa.

Kirpilä Studio on Taidekoti Kirpilän kuratoitu verkkogalleria. Projektiin osallistuvat taiteilijat kutsutaan syventymään Juhani Kirpilän taidekokoelmaan ja Taidekodin tunnelmalliseen ympäristöön. Vierailun seurauksena syntyy aina jokin konkreettinen teos – jälki paikassa vietetystä hetkestä. Vuoden 2025 taiteilija oli Sandra Kantanen.