Taidekoti Kirpilän teemaopastukset tarjoavat uusia näkökulmia taiteeseen ja kokoelman tarinoihin. Tunnelmallisessa miljöössä tarkastellaan taidetta, tilaa ja historiaa eri teemojen kautta – taidekeräilystä ja veistoksista aina muotiin, luontoon, rohkeisiin taiteilijanaisiin ja queer-näkökulmiin.
Taidekoti Kirpilän tunnelmallinen ympäristö tarjoaa ainutlaatuisen kehyksen taiteen tulkitsemiselle ja kokemiselle. Teemaopastuksilla syvennytään kokoelman eri puoliin ja siihen, miten koti ja taide käyvät vuoropuhelua keskenään – sisustuksen yksityiskohdista kokoelman teoshankintojen taustoihin.
Opastuksilla tarkastellaan muun muassa Juhani Kirpilän elämää taidekeräilijänä, kokoelman veistoksia ja niiden tekijöitä, taiteen ja muodin yhteyksiä sekä luonnon ja luontokadon kuvauksia taiteessa. Kierrokset nostavat esiin myös rohkeita ja itsenäisiä taiteilijanaisia sekä tarjoavat mahdollisuuden tarkastella kokoelmaa queer-näkökulmasta – heteronormatiivisia tulkintoja purkaen.
arkisin (ma–pe):queer-opastus suomeksi 70 €queer-opastus englanniksi 80 €teemaopastus suomeksi tai ruotsiksi 140 €teemaopastus englanniksi 160 €
viikonloppuisin (la–su):queer-opastus suomeksi 90 €queer-opastus muilla kielillä 100 €teemaopastus suomeksi tai ruotsiksi 180 €teemaopastus englanniksi 200 €
Juhani Kirpilä (1931–1988) oli helsinkiläinen lääkäri ja taidekeräilijä, jonka taidekokoelmaa voi ihailla Suomen Kulttuurirahaston ylläpitämässä Taidekoti Kirpilässä Helsingin Töölössä. Opas Antti Solin kertoo kierroksellaan Juhani Kirpilän elämänvaiheista sekä taustoittaa tämän tekemiä teoshankintoja.
Kielet: suomi, englanti Opas: Antti Solin
Opastuksella tarkastellaan taidekokoelmaa sateenkaarevin tulkinnoin, normatiivisia näkökulmia haastaen.
Värikäs ekspressiivisyys kiehtoi Juhani Kirpilää, jonka kokoelmassa on kuusitoista Yrjö Saarisen teosta. Nämä kaikki ovat rohkeita ja vereviä, ja niiden intensiteetti on hurja. Teoksissa on edustettuina kaikki kolme Yrjö Saariselle ominaista maalaustyyppiä: alastomat rehevät naiset, Tourujoen lapsuudenmaisemat ja kukka-asetelmat.
Kielet: suomi, ruotsi, englanti Opas: Eija Olsson
Juhani Kirpilä osti keräilijänuransa alusta asti taiteilijanaisten teoksia. Kaikkiaan niitä kertyi Taidekodin kokoelmaan 32:lta taiteilijalta. Opastuksella tutustutaan neljän erilaisen taiteilijanaisen elämään ja heidän Juhani Kirpilän kokoelmassa oleviin maalauksiinsa. Eva Cederströmille oli tunnusomaista kuulaan siniset pelkistetyt maalaukset. Ester Helenius oli ilmaisultaan intuitiivinen ja runsas koloristi. Hänen maalauksissaan on valoa, väriä ja intensiivistä tunnetta. Venny Soldan-Brofeldtin aiheet olivat kodinläheisiä. Hän kuvasi usein lapsia ja merimaisemia. Lisäksi hän oli aktiivinen naisasianainen. Pariisissa opiskellut Dora Wahlroos oli sitoutunut naturalismin perinteeseen. Hän oli aluksi suositumpi kuin Helene Schjerfbeck. Nykyään hänet tunnetaan erityisesti muotokuvamaalauksistaan.
Opastuksella tutustutaan neljän erilaisen taiteilijanaisen elämään ja heidän Juhani Kirpilän kokoelmassa oleviin teoksiinsa. Fanny Churberg opiskeli Düsseldorfissa ja maalasi maisemia taitavammin ja ilmeikkäämmin kuin miehet. Meri Genetziä voidaan luonnehtia koloristiksi, joka kuuluu jälkimarraskuulaisten etevimpiin maalareihin. Essi Renvall tunnetaan taitavana lapsikuvaajana ja WSOY:n kirjailijamuotokuvista. Hänen tunnetuin monumentaalityönsä on Rauhanpatsas vuodelta 1968. Elga Sesemann löysi oman tyylinsä jo opiskeluaikana 1940-luvulla. Hänet tunnetaan lukuisista omakuvista, joissa hän käytti paksusti väriä ja palettiveistä.
Kirpilän Arkiolohuoneessa esitellään kaksi suomalaista 1900-luvun alun taidemaalaria, Santeri Salokivi ja Einar Ilmoni. Keskenään he olivat erilaisia taitelijoina ja persoonina ja ovat ansainneet paikkansa Juhani Kirpilän kokoelmassa. Santeri Salokiven maalaukset ovat täynnä auringonvaloa ja positiivista energiaa. Hänet tunnetaan impressionistisista merimaisemista ja täyteläisistä väreistä. Einar Ilmoni oli Salokiven vastakohta, joka tunnetaan erakkona ja originellina taitelijana. Hän kärsi masennuksesta ja hermoromahduksesta. Niukasti värejä käyttäneen Ilmonin teoksissa nähdään syvää uskonnollisuutta ja rauhaa.
Opastuksella tutustutaan kaikkiin Juhani Kirpilän taidekokoelman veistoksiin ja niiden veistäjiin. Puhuttelevat muotokuvat (esimerkiksi Essi Renvall, Jean Sibelius, Ilmari Kianto ja Tarmo Manni), nasevat/mainiot eläinaiheiset Lepakosta Gorillaan sekä modernistiset abstraktit veistokset muodostavat aisteja kutkuttavan kokonaisuuden Juhani Kirpilän koti-interiöörissä.
Taidekodin teoksista suuri osa on maisemia ja asetelmia – kuollutta luontoa. Mitä taidekokoelma kertoo suomalaisesta luontosuhteesta? Kiinnitämmekö huomiomme ympäristön kannalta olennaiseen, kun katselemme maisemaa? Mitkä taideteoksissa kuvatuista lajeista ovat sukupuuton partaalla?
Kierroksella tutustutaan Taidekodin itämaisiin mattoihin sekä huonekalujen tyylipiirteisiin. Koti kokoelman kehyksinä ja interiööri vahvistamassa kokemusta taiteesta nousevat opastuksen myötä esille.