TAPAHTUMAT

Tervetuloa nauttimaan Taidekoti Kirpilän monipuolisesta ohjelmasta! Kaikki tapahtumat ovat maksuttomia, ellei tapahtuman kuvauksessa toisin mainita.


Konsertit
Korkeatasoinen musiikkiohjelmisto folk-musiikista liediin


Teemaopastukset
Vaihtuviin aiheisiin syventyvät opastukset


Queer-opastukset
Vino katse kokoelmaan


Lastensunnuntait
Iloista ohjelmaa koko perheelle


SELAA KALENTERIA

   
syys
2
ke
Videotaidenäyttely: As Seen on Television – Kuin kuvaruudussa
syys 2 2020 @ 14:00 – helmi 28 2021 @ 16:00
Videotaidenäyttely: As Seen on Television – Kuin kuvaruudussa

Näyttely on toteutettu yhteistyössä AV-arkin kanssa, ja sen on kuratoinut ohjelmakoordinaattori Tytti Rantanen. Videotaidekoosteen teokset käsittelevät television ja videon henkilökohtaisia ja emotionaalisia merkityksiä. Teokset ovat Laura Horellin Haukka-pala / A Bit-to-Bite (2009), Marko Lampisuon Tulevaisuuden aaveet / Future Ghosts (2012), Azar Saiyarin Etäisyyden monumentti / Monument of Distance (2018), Mika Taanilan Kiila: Verbranntes Land (2002) sekä Denise Zieglerin As Seen on Television (1996).

Videotaidesarja on nähtävissä Taidekodin aukioloaikoina keskiviikkoisin klo 1418 ja sunnuntaisin klo 1216 28.2.2021 saakka (ryhmille myös tilauksesta muina aikoina).

Vapaa pääsy.

Suosittelemme maskin käyttöä Taidekodissa.

Kuva: Marko Lampisuo, Tulevaisuuden aaveet / Future Ghosts, 2012

AJANKOHTAISTA

Etäopastukselle Taidekoti Kirpilään!

Etäopastukselle Taidekoti Kirpilään!

Taidekoti Kirpilään pääsee nyt tutustumaan myös etäopastuksella!

Etäopastuksella tutustut oppaan johdolla Taidekoti Kirpilään aivan kuten tavallisella opastuksella: opas on siis paikalla museossa, ja esittelee Taidekotia ja sen teoksia livenä, yksinomaan sinun ryhmällesi! Voitte esittää kysymyksiä ja keskustella oppaan kanssa. Opastuskielet ovat suomi, ruotsi, englanti ja italia, ja niiden hinnat vaihtelevat 60-90e välillä opastuskielestä ja osallistujamäärästä riippuen. Katso vapaana olevat ajankohdat verkkokaupastamme ja varaa oma opastuksesi!

Opastuksen kesto on n. 50min. Kierroksen maksettuasi saat sähköpostitse Teams-linkin opastustapahtumaan ja voit jakaa linkin omalle ryhmällesi.

Jos verkkokaupasta ei löydy sinulle sopivaa aikaa, voit myös ottaa yhteyttä taidekoti(at)skr.fi, ja kysyä muuta ajankohtaa opastukselle!

Tervetuloa taiteen kotiin!

Taidekoti suljettuna koko tammikuun

Taidekoti suljettuna koko tammikuun

Pidämme Taidekodin suljettuna 31.1.2021 saakka koronavirustilanteen vuoksi. Toivottavasti pääsemme avaamaan uudelleenripustetut ja entistä ehommat tilamme mahdollisimman pian! Tiedotamme aukiolosta verkko- ja Facebook-sivuillamme. Tapaamisiin!

Hyvää vuodenvaihdetta!

Kuva: Rauno Träskelin

Åke Mattas Taidekoti Kirpilässä

Åke Mattas Taidekoti Kirpilässä

Taidekoti Kirpilä voi syystä ylpeillä Åke Mattas -kokoelmallaan! Teoksia on yhteensä 49, joista 45 on hankkinut reumalääkäri Juhani Kirpilä, kolme on Kirpilän kuoleman jälkeisiä uushankintoja ja yksi on Suomen Kulttuurirahaston taidekokoelmaan kuuluva Taidekotiin deponoitu teos. Vuosi 2020 – taiteilijan syntymän 100-vuotisjuhlavuosi – toi Taidekotiin runsaasti uutta Mattakseen liittyvää aineistoa ja yhden uuden teoksen.

Kuva Mattas-huoneesta

Taidekoti Kirpilän Mattas-huone, jonka katosta roikkuu Raimo Saarisen (s. 1984) teos Neosgaia, 2017. Kuva: Riitta Supperi

”Taiteilijaelämää” – Åke Carl-Anders Mattas (14.1.1920 Mänttä–22.12.1962 Helsinki)

Åke Mattas syntyi 14.1.1920 Mäntässä, jossa hänen isänsä Karl Julius toimi diplomi-insinöörinä Serlachiuksen paperitehtaalla. Äiti Helmi (o.s. Korhonen) oli ollut apteekkialalla ennen avioliittoa. Mattaksen varhaislapsuudessa isän työt veivät koko perheen muutamiksi vuosiksi Ruotsin Billerudiin ja Kreikan Aigioniin. Ulkomaiden vuosien jälkeen Mattakset muuttivat vuonna 1928 Ouluun, jossa isä työskenteli Toppila-yhtiön teknisenä johtajana. Tässä vaiheessa Mattaksella oli vuonna 1921 syntynyt sisar Greta-Stina, ja vuonna 1928 perhe kasvoi Else-Maj-tyttärellä. Sisaret toimivat pienestä pitäen malleina veljelleen, joka jo nuorena lahjakkuutena piirsi ja maalasi ahkerasti. Mattakset viettivät kesiään huvilalla Terijoen Tyrisevällä.

 

Opinnot ja perheen perustaminen

Ylioppilaskirjoitusten jälkeen syksyllä 1938 Mattas aloitti opinnot Taideteollisen Keskuskoulun graafisen taiteen osastolla Helsingissä. Vuosina 1945–46 hän opiskeli Suomen taideakatemiassa.

Mattaksen luonnos vuodelta 1945. Kuva: Taidekoti Kirpilän arkisto / digitointi Harri Tahvanainen © Kuvasto 2020

Mattas oli vain 21-vuotias opiskelija jatkosodan alkaessa kesällä 1941, ja hän osallistui taisteluihin mm. Kannaksella ja Lapissa. Sodan aikana Mattas menetti äitinsä Helmin keväällä 1944. Äidinkaipuu jäi pysyväksi teemaksi hänen tuotantoonsa. Monissa teoksissaan Mattas kuvaa äidistä näkemiään unia, ja joskus näyt ovat myös painajaisia. Taidehistorioitsija Elina Vierun mukaan rankat sotakokemukset ja suru äidin ennenaikaisesta kuolemasta saivat Mattaksen turvautumaan alkoholiin yhä runsaammissa määrin. Viehtymys alkoholiin oli ollut läsnä Mattaksen elämässä varhaisnuoruudesta lähtien.

Åke Mattas, Siivekkäitä ihmisiä, 1951. Helmi-äiti leijuu enkelinä taustalla. © Kuvasto 2020

Mattas avioitui opiskelijatoverinsa, taiteilija Ulla Aholan kanssa vuonna 1946. Lapsia heille syntyi kolme: Kalle-Julle vuonna 1947, Kajsa 1948 ja Lisa 1957, ja Ullan oma taiteellinen ura jäi sivuun ajalle tyypilliseen tapaan perheen perustamisen myötä. Perhe-elämä muodostui myrskyisäksi Mattaksen jatkuvasti pahentuneen alkoholismin vuoksi, ja lopulta Ulla Mattas sekä lapset muuttivat Tampereelle vuonna 1959. Puolisoa kuvaavat teokset esittelevät useimmiten rauhallisen tasapainottajan taiteilijaa raastaneiden myrskyjen keskellä. Ulla tuntuu kohoavan järkähtämättömänä hahmona pää pystyssä arjen huolien ja vaivojen yläpuolelle.

Åke Mattas, Naisen muotokuva (Ulla), 1961. Mattaksen ensimmäinen puoliso Ulla. © Kuvasto 2020

 

 

Uusi elämänkumppani ja viimeiset vuodet

Helsinkiläinen galleristi, taiteilija ja kosmetologi Marianne Maury tutustui Åke Mattakseen vuoden 1959 viimeisenä päivänä taiteilija Jaakko Somersalon uudenvuodenjuhlissa Oulunkylän taiteilijatalossa. ”Ja seuraavana päivänä Mattas tuli luokseni eikä lähtenyt enää pois”, Maury kertoi ytimekkäästi Jaana-lehden haastattelussa marraskuussa 1964.

Taidekodin kokoelmaan kuuluu Maurya esittäviä sensuelleja alastonkuvia, joissa mallin elinvoimainen ja rehevä hahmo näyttäytyy hätkähdyttävänä vastakohtana taiteilijan riutuneelle ja rappeutuneelle olemukselle. Mauryn kanssa eläessään Mattaksen alkoholinkäyttö paheni entisestään, ja taiteilijan terveydentila lähti hallitsemattomaan syöksykierteeseen.

 

Åke Mattas, Alaston Marianne, 1960. Marianne Mauryn kasvot ovat tyhjät – kaikki huomio kiinnittyy vartalon muotoihin, pehmeyteen ja estottomuuteen. © Kuvasto 2020

Åke Mattas kuoli 22.12.1962 Helsingin Töölössä, Kammion päihdesairaalassa.

Mattas vähän ennen kuolemaansa vuonna 1962. Vain 42-vuotiaan taiteilijan olemuksessa näkyvät raskaan elämän jäljet.  Kuva: Taidekoti Kirpilän arkisto / digitointi Harri Tahvanainen

 

Mattas Taidekodissa

Åke Mattas kuului Juhani Kirpilän suosikkitaiteilijoihin. Kirpilää viehätti Mattaksen voimakas ja kiihkeä tyyli, jolla taiteilija kuvasi suorasukaisesti myös elämän vähemmän kauniita puolia. Mattaksen teoksissa voimme nähdä sairauksia, hiipumista, kuolemaa, alkoholismia, kaipuuta ja parisuhdeongelmia – aiheita, jotka eivät ole vieraita lääkärille, eivätkä olleet taiteilijalle itselleenkään.

Åke Mattas, Omakuva, 1945. Nuoren taiteilijan itsevarma taidonnäyte. © Kuvasto 2020

Juhani Kirpilän hankkimista 45:stä Mattaksen teoksesta vain kaksi on maiseman kuvauksia ja yksi asetelma. Kaikki muut esittävät ihmistä. Tämä kertoo osaltaan Kirpilän mielenkiinnosta muotokuvia kohtaan. Hänen kokoelmansa teoksista kolmasosa on muotokuvia. Ihmiset kiinnostivat Kirpilää – varmasti lääkärinä, mutta myös tarkkailijana ja huomioiden tekijänä, kuten hän itseään oli kuvaillut.

Åke Mattas, Kevät, 1962. Taidekodin kokoelmassa harvinaisempi Mattaksen maisemamaalaus. © Kuvasto 2020

Myös kaikki Taidekoti Kirpilän aikana hankitut Mattaksen teokset ovat muotokuvia: omakuva vuodelta 1961, toimittaja, suomentaja ja runoilija Jouko Linturin muotokuva vuodelta 1946 ja taidemaalari Heikki Alitalon muotokuva vuodelta 1952. Mattas tunsi sekä Linturin että Alitalon ja liikkui heidän kanssaan samoissa piireissä. Linturin muotokuva edustaa taiteilijan varhaista tuotantoa, ja Alitalon muotokuva puolestaan on taiteilijatoverin kuvaus 1950-luvun alusta vesiväritekniikalla toteutettuna. Omakuva ostettiin joulukuussa 2002 Bukowskis-Hörhammerin kansainvälisestä syyshuutokaupasta. Teos on kokoelman toinen viimeisten vuosien omakuva kuolinvuonna 1962 maalatun työn lisäksi.

Åke Mattas, Omakuva, 1962. Kuolinvuonna maalattu omakuva, jossa taiteilijalla on yllään verkkaritakki. Sekä kasvoissa että parrassa ja hiuksissa voidaan havaita yhdennäköisyyttä Mattaksen ja hänen ihailemansa Vincent van Goghin välillä. Teos on eräänlainen kunnianosoitus esikuvalle. © Kuvasto 2020

Taidekodin Mattas-ripustus on täydentynyt vuonna 2020 uudella teoksella, kun filosofian maisteri Ernst-Gustaf Finnilän (1925–2016) perikunta – Finnilän lapset Marianne Elfving, Marcus Finnilä ja Rasmus Finnilä – lahjoitti Suomen Kulttuurirahastolle Mattaksen nimettömän teoksen, joka deponoitiin Taidekotiin, ja jolle siellä annettiin nimi ”Malli”.

Åke Mattas, Malli. Teos on esillä Taidekodin Mattas-huoneessa. © Kuvasto 2020

Teos on taidehistorioitsija ja Mattas-asiantuntija Elina Vierun arvion mukaan 1940-luvun lopulta tai 1950-luvun alusta. Teoksen hahmo poseeraa alastomana, ehkä taiteilijan ateljeessa jollakin jalustalla, hiukset mahdollisesti nutturalla ja korut korvissaan. Mallin kasvoista silmät ovat pyyhkiytyneet pois, mutta voimakkaasta ehostuksesta kertovat vaaleanpunaiset posket ja kirkkaanpunainen suu. Mallin henkilöys ei ole tiedossa, mutta hänen asentonsa muistuttaa Marianne Mauryn poseerauksia Mattaksen myöhemmissä teoksissa.

Ernst-Gustaf Finnilän tyttären Marianne Elfvingin kertoman mukaan Mattas ja Finnilä olivat ystäviä, ja tutustuneet todennäköisesti Vasa Nationin osakunnassa. Finnilöiden koti sijaitsi 1950-luvun vaihteessa Urheilukadulla Taka-Töölössä, ja Mattakset asuivat saman kadun varrella Mattaksen isän omistamassa huoneistossa. Alkoholi maistui molemmille ystävyksille, mutta Finnilällä mieltymys ei muodostunut elämää määrittäväksi tekijäksi, vaan hän teki pitkän elämäntyönsä vuodesta 1956 lähtien sveitsiläisen lääkealan yrityksen Sandoz AG:n (nykyisin Novartis) palveluksessa ensin edustajana ja myöhemmin yrityksen Suomen-toimitusjohtajana ja eli 91-vuotiaaksi.

Mattaksen kuvitettu runo ”Ikkunasta”, joka on kirjoitettu ”aamulla klo 5” krapulaisissa tunnelmissa, ja Marianne Mauryn merkinnän mukaan sairaalassa vuonna 1962. Kuva: Taidekoti Kirpilän arkisto / digitointi Harri Tahvanainen © Kuvasto 2020

Taidekoti Kirpilään on talletettu myös uusi merkittävä arkistokokonaisuus. Mattaksen viimeisen elämänkumppanin Marianne Mauryn tyttären Lucille Aminoffin Taidekodin käyttöön tarjoamaan monipuoliseen Åke Mattas -aineistoon kuuluu mm. valokuvia, luonnoksia, lehtileikkeitä ja näyttelylehtisiä. Aineisto on valikoiduin osin digitoitu Taidekodin ja tutkijoiden käyttöön.

Mattaksen päiväämätön luonnos. Kuva: Taidekoti Kirpilän arkisto / digitointi Harri Tahvanainen © Kuvasto 2020

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lähteet:

Marianne Elfvingin sähköpostiviestit 8.9.2020, 26.11.2020.
Enroth, Erik 1963. ”Åke Mattas”. – Taide 1/1963, 4–6.
Hallakorpi, Soma 1964. ”Marianne. Åke Mattaksen viimeinen muusa”. – Jaana marraskuu 1964, 20–23, 71.
Vieru, Elina 1991. Åke Mattas. Oma kuva 1920–1962. Ars Nordica 3. Ars Nordica ja Pohjoinen, Oulu.
Elina Vierun sähköpostiviesti 22.9.2020.

Kuvat:

Rauno Träskelin, ellei toisin mainita.

Taidekoti Kirpilä ISTV:ssä

Taidekoti Kirpilä ISTV:ssä

ISTV kävi torstaina 18.12. klo 11 kuvaamassa tunnin suoran lähetyksen Taidekodista. Nyt tallenne on nähtävissä: ISTV. Taidekodin museonjohtaja Johanna Ruhonen ja opas Karoliina Arola johdattelevat ylellisiin tiloihimme, kertovat Juhani Kirpilän elämästä ja esittelevät huimaavan hienon taidekokoelmamme teoksia.

Taidekoti on toistaiseksi suljettuna, mutta tämän havainnollisen tallenteen avulla pääset tutustumaan ainutlaatuisella tavalla kaikkiin näyttelytiloihimme, esillä oleviin teoksiimme ja kuudennen kerroksen näköaloihin Töölön kattojen ylle oviemme avaamista odotellessa! Toimittajana ISTV:n Antti Virolainen.

Taidekoti suljettuna koko joulukuun

Taidekoti suljettuna koko joulukuun

Noudatamme viranomaissuosituksia koronavirustilanteessa ja pidämme Taidekodin suljettuna koko joulukuun. Avaamme ovet seuraavan kerran sunnuntaina 3.1.2021, jos virustilanne on rauhoittunut. Tiedotamme aukiolosta verkko- ja Facebook-sivuillamme.

Toivotamme kaikille hyvää vuodenvaihdetta, parempaa uutta vuotta 2021 ja voimia poikkeustilanteessa!

Taidekodissa uusi tutkija

Taidekodissa uusi tutkija

Taidekoti Kirpilän henkilökunta on saanut vahvistusta FT Antonella Pernasta, joka työskentelee Taidekodissa tutkijana lokakuusta 2020 huhtikuuhun 2021. Antonella tekee tutkimusta taidekokoelmastamme ja työskentelee Taidekodin digitaalisen saavutettavuuden parantamiseksi. Keväällä 2021 työn lopputuloksena aukeaa verkkonäyttely – jonka sisällöistä lisää tietoa myöhemmin! Turun yliopistosta talvella 2020 tohtoroituneen taidehistorioitsijan erikoisaloihin kuuluvat 1920-luvun taide ja taidekeräily. Antonella toimii myös osana Taidekodin sometiimiä, joten seuraavan puolen vuoden aikana hän näkyy myös Taidekodin Facebook-sivuilla ja Instagram-tilillä. Antonella on syntynyt Roomassa ja asunut viimeiset 15 vuotta Suomessa.

Kehys – Frame -kuunnelma Taidekodissa

Kehys – Frame -kuunnelma Taidekodissa

Taidekoti Kirpilän huippusuositut Kehys – Frame -esitykset loppuvat, mutta esityksen kuunnelmaosuus, joka on Jaakko Yli-Juonikkaan käsikirjoittama ja Aki Päivärinteen äänisuunnittelema, on koko marraskuun ajan maksutta kuunneltavissa Taidekodin aukioloaikojen puitteissa ke klo 14–18 ja su klo 12–16. Eli vaikka et olisi saanut lippua esitykseen, voit käydä tutustumassa ainutlaatuiseen taidemuseoon Helsingin sydämessä ja kuunnella osan esityksestä, kun sinulle parhaiten sopii!

Valtteri Raekallion Kehys – Frame -teosta esitettiin Taidekoti Kirpilässä elo–lokakuun 2020 aikana yhteensä 36 kertaa täysille katsomoille. Taidekotiin suunniteltu ja toteutettu paikkasidonnainen teos koostui kahdesta osasta, Jaakko Yli-Juonikkaan kirjoittamasta kuunnelmasta sekä tanssiosuudesta, joista ensin mainittu on nyt siis vielä marraskuun ajan koettavissa Taidekodissa.

Arvioita esityksestä:
Maria Säkö, Helsingin Sanomat: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006602070.html
Jan-Peter Kaiku, Hufvudstadsbladet: https://www.hbl.fi/artikel/passion-inramad-i-farger-toner-och-dans/

Kuva: Valtteri Raekallio

Pienet taidemuseot tarjoavat suuria elämyksiä

Pienet taidemuseot tarjoavat suuria elämyksiä

Viisi pääkaupunkiseudulla toimivaa taidemuseota kannustavat uuden verkkosivuston avulla löytöretkille upeisiin kokoelmiin ja taidenäyttelyihin kodinomaisissa miljöissä.

Marraskuun alussa lanseerattu Small Art Museums in Helsinki -sivusto (smallartmuseumshelsinki.fi) esittelee viisi taidemuseota, jotka toimivat taiteenkerääjien tai taiteilijoiden entisissä kodeissa: Didrichsenin taidemuseo ja Villa Gyllenberg Kuusisaaressa, Reitzin säätiön kokoelmat ja Taidekoti Kirpilä Töölössä sekä Gallen-Kallelan Museo Tarvaspäässä Espoossa.

Meren äärellä Kuusisaaressa sijaitsee Didrichsenin taidemuseo, arkkitehti Viljo Revellin Marie-Louise (1913–1988) ja Gunnar (1903–1992) Didrichsenille suunnittelemassa rakennuksessa, jota ympäröi julkinen veistospuisto. Museossa on tammikuun 2021 loppuun asti esillä Suomessa ainutlaatuinen ”Vincent van Gogh – tie taiteilijaksi” -näyttely.

”Van Gogh -näyttelymme on ollut erittäin suosittu ja kahden kuukauden aikana kävijöitä on ollut jo 30 000”, Didrichsenin taidemuseon johtaja Maria Didrichsen iloitsee.

Kuusisaaressa sijaitsee myös taide- ja kotimuseo Villa Gyllenberg, joka koostuu pankkiirina menestyneen Ane Gyllenbergin (1891–1977) ja hänen vaimonsa Signen (1895–1977) entisestä kodista ja sen yhteyteen myöhemmin rakennetusta galleriaosasta. Villa Gyllenberg on suljettu peruskorjauksen vuoksi tammikuuhun 2022 asti.

Reitzin säätiön kokoelmat ovat esillä rakennuttaja ja keräilijä Lauri Reitzin (1893–1959) kodissa Töölössä. Museo toimii Reitzin rakennuttaman ja omistaman, vuonna 1938 valmistuneen kerrostalon ylimmässä kerroksessa. Sen kokoelmat kattavat paitsi korkeatasoista kuvataidetta, myös mm. ainutlaatuiset hopea- ja asekokoelmat.

”Kotiympäristössä toimiminen tarjoaa taiteen nauttimiselle erityisen intiimin tunnelman. Kokoelmaamme kartutetaan jatkuvasti, viimeisimpiä hankintojamme ovat Helene Schjerfbeckin ja Elin Danielson-Gambogin omakuvat”, Reitzin säätiön kokoelmien museonjohtaja Jaana Cawén kertoo.

Hesperian esplanadin toisella laidalla sijaitseva Taidekoti Kirpilä on lääketieteen lisensiaatti, reumalääkäri ja taidekeräilijä Juhani Kirpilän (1931–1988) ja tämän puolison Karl Rosenqvistin entinen koti, jossa esitellään Kirpilän keräämää suomalaisen taiteen kokoelmaa sekä vaihtuvia näyttelyitä.

Gallen-Kallelan Museo sijaitsee taiteilija Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931) itselleen suunnittelemassa ateljeelinnassa meren äärellä Espoon Laajalahdessa. Museo järjestää vaihtuvia näyttelyitä ja toimii Gallen-Kallelaan liittyvän tiedon keskuksena.

”Monet SAM-verkoston museot sijaitsevat kauniissa luonnonympäristöissä. Kulttuuriympäristön ja luonnon vaaliminen on meidän toiminnassamme keskeistä, Gallen-Kallelan hengessä tapahtuvaa toimintaa”, kertoo Gallen-Kallelan museonjohtaja Tuija Wahlroos.

”Museoihimme viitataan usein kätkettyinä helminä, ja helmiä ne kyllä ovatkin, mutta eivät suinkaan kätkettyjä! Uuden sivuston avulla on helppo navigoida monipuolinen taideseikkailu museoiden upeisiin kokoelmiin, monipuolisiin näyttelyihin ja kutsuviin tiloihin”, kuvailee museonjohtaja Johanna Ruohonen Taidekoti Kirpilästä.

Turvalliseen vierailuun kiinnitetään tällä hetkellä museoissa erityistä huomiota.

“Kävijämäärissä näkyy, että ihmiset ovat koronan vuoksi varovaisia, mikä on tietysti hyvä asia. Turvalliseen museokäyntiin kuitenkin panostetaan paljon, ja moniin kohteisiin voi tilata vaikkapa yksityisen vierailun pelkästään omalle ryhmälleen”, Ruohonen kutsuu.

”Pidennetyn aukiolon ansiosta olemme vastaanottaneet kävijöitä hyvin tasaiseen tahtiin ja voineet rajata sisällä olevien määrää niin, että museovierailu on ollut turvallinen ja miellyttävä kokemus”, kertoo Maria Didrichsen.

Small Art Museums in Helsinki –sivuston ja sen visuaalisen ilmeen on toteuttanut Aki Ala-Kokko, jonka käsialaa on myös Taidekoti Kirpilän verkkosivu-uudistus vuodelta 2018.

Lisätietoja:

smallartmuseumshelsinki.fi

Johanna Ruohonen, museonjohtaja, jr@skr.fi, 040 516 3475

Maria Didrichsen, museonjohtaja, maria.didrichsen@didrichsenmuseum.fi, 040 552 1000

Jaana Cawén, museonjohtaja, jaana.cawen@reitz.fi, 050 413 5447

Didrichsenin taidemuseo, avoinna ti & pe–su 10–18, ke–to 10–20, 16e/14e/0e, Museokortti.

Gallen-Kallelan museo, avoinna talvikaudella 1.9.–14.5. ti–la 11–16, su 11–17, 10e/7e/5e/0e, Museokortti.

Reitzin säätiön kokoelmat, avoinna ke 15–17 ja su 15–17, maksuton sisäänpääsy.

Taidekoti Kirpilä, avoinna ke 14–18 ja su 12–16, maksuton sisäänpääsy.

Villa Gyllenberg, suljettu remontin vuoksi tammikuuhun 2022 asti.

Opastuksia jälleen sunnuntaista 6.9. lähtien

Opastuksia jälleen sunnuntaista 6.9. lähtien

Taidekoti Kirpilä aloittaa sekä yleisö- että tilattujen opastusten järjestämisen su 6.9. lähtien. Yleisöopastukset pidetään su klo 12.30 ja ke klo 14.30. Tilattuja opastuksia voi varata osoitteesta taidekoti(at)skr.fi tai puhelimitse 050 351 4337. Opastusten ehdoton enimmäishenkilömäärä on 20. Seuraamme virallisia koronaohjeistuksia ja huolehdimme tilojemme turvallisuudesta tehostetusti. Henkilökuntamme kertoo turvaohjeistamme. Lämpimästi tervetuloa Taidekotiin!
Kuva: Riitta Supperi
Kesän aukioloajat

Kesän aukioloajat

Taidekoti Kirpilä on avoinna yleisölle koko kesän keskiviikkoisin klo 14–18 ja sunnuntaisin klo 12–16, myös juhannuksen jälkeen su 21.6. Lämpimästi tervetuloa!

Toistaiseksi opastuksia ei järjestetä.

Kuva: Rauno Träskelin

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan