Kesällä 2020 Taidekoti Kirpilässä avataan uusittu kokoelmaripustus. Toinen Taidekodin suurista olohuoneista rekonstruoidaan muistuttamaan huoneen 1980-luvun lopun asua, eli aikaa, jolloin Juhani Kirpilä ja Karl Rosenqvist asuivat asunnossa. Rekonstruoinnin kohteena oleva huone Taidekodissa on se, jossa Kirpilän ja Rosenqvistin aikaan vietettiin arkista elämää, kun taas asunnon toinen puoli oli sisustettu juhlavastaanottoja silmälläpitäen – ja joka sen myötä nykyäänkin muistuttaa uskollisemmin alkuperäistä asuaan.
Taidekoti Kirpilä perustuu Juhani Kirpilän testamenttilahjoitukseen Suomen Kulttuurirahastolle. Kirpilän kuoltua vuonna 1988 koko asunto tyhjennettiin ja remontoitiin, ja alkuperäisestä sisustuksesta palautui Taidekodin sisustukseksi vain osa. Huonekaluista säästettiin tyylikkäimmät antiikkihuonekalut, itämaiset matot ja kristallikruunut, kun taas arkiset käyttöhuonekalut saivat väistyä. Tilasta ei haluttu museoitua kotia, vaan taidekoti, taiteesta nauttimiseen tarkoitettu kodinomainen tila.
”Upea taidekokoelmamme rakentuu yhden keräilijän henkilökohtaiselle maulle – mikä on myös sen ehdoton vahvuus – ja kokoelman henkilökohtaisuutta haluamme paremmin tuoda näkyviin luomalla yhden huoneen osalta keräilijän arkielämää kuvaavan kokonaisuuden”, museonjohtaja Johanna Ruohonen kertoo.
”Koska alkuperäisiä huonekaluja ei ole saatavilla, uusi ripustus on tietenkin vain esitys menneisyydestä. Emme pyri täydellisesti jäljittelemään alkuperäistä sisustusta, vaan keskitymme luomaan sen tunnelmaa”, kuvailee
Ruohonen.
Keskeisenä osana tunnelmanluontia on taulujen ripustaminen runsaasti ja tiiviisti Kirpilän tapaan, harmonian vaateet unohtaen.
Yhtä aikaa uuden ripustuksen kanssa aukeaa yhteistyössä AV-arkin kanssa tuotettu, AV-arkin ohjelmakoordinaattori Tytti Rantasen kuratoima videotaidesarja ”As Seen on Television – Kuin kuvaruudussa”.
”Televisio ja kotitallenteet ovat jättäneet syvän jäljen usean sukupolven identiteettiin ja tunnemuistiin. Mediakriittisyys on tarpeellisempaa kuin koskaan, mutta samalla on hyvä pitää mielessä, miten liikkuva kuva myös liikuttaa. Harhaanjohtamisen sijaan televisio ja video voivat myös lujittaa sidettä omaan yhteisöön, oli se intiimi perheyhteys tai jaettu, laajempi piiri. Vaikka nauhat hiutuisivat puhki ja informaatio katoaisi, mielikuvitus, muisto ja tunne säilyvät”, Rantanen kuvailee sarjan lähtökohtia.
Videotaidekoosteen teokset käsittelevät television ja videon henkilökohtaisia ja emotionaalisia merkityksiä. Teokset ovat Laura Horellin Haukka-pala (2009), Azar Saiyarin Etäisyyden monumentti (2018), Marko Lampisuon Tulevaisuuden aaveet (2012), Mika Taanilan Kiila: Verbranntes Land (2002) sekä Denise Zieglerin As Seen on Television (1996).
Elokuussa 2020 saa ensi-iltansa uusi paikkasidonnainen tanssiteos Kehys, taiteellisena suunnittelijana Valtteri Raekallio ja käsikirjoittajina Jaakko Yli-Juonikas sekä Raekallio. Kehys on Raekallio Corp:n ja Taidekoti Kirpilän yhteistuotanto. Esityspäivät ja liput: https://holvi.com/shop/raekalliocorp-kehys/.
Uusi ripustus aukeaa yleisölle kesällä 2020. Tätä ennen Taidekoti on suljettuna ainakin toukokuun loppuun saakka.
Kuva: Taidekoti Kirpilän arkisto / digitointi Harri Tahvanainen