Uusi itsenäinen valtio, sen pääkaupungin jazz-innostus, vapautuneiden naisten polkkatukat ja lyhyet helmat, kansainvälistyminen, mutta toisaalta, sisällissodan syvät haavat, äärinationalismi, monien kansanosien köyhyys, yhteiskunnan hitaasti muuttuvat rakenteet – tervetuloa 1920-luvun murroskauden ja ristiriitojen Suomeen!

Taidekoti Kirpilässä ja verkossa aukeaa uusi näyttely Kansakuntaa rakentamassa – ”ikkunat auki Eurooppaan”: 1920-luku Taidekoti Kirpilän kokoelmassa, joka esittelee taidekokoelmamme teoksia tuolta kiihkeältä vuosikymmeneltä. Mukana on maalauksia Ilmari Aallolta, Alvar Cawénilta, Marcus Collinilta, Antti Favénilta, Pekka Haloselta, Karin Hildéniltä, Einar Ilmonilta, Eero Järnefeltiltä, Väinö Kunnakselta, Atte Laitilalta, Emil Leinolta, Juho Salmiselta, Helene Schjerfbeckiltä ja Eva Törnwall-Collinilta. Näyttelyn on kuratoinut taidehistorioitsija, FT Antonella Perna.

Taidekodin kokoelma sisältää runsaasti teoksia 1920-luvulta, koska kokoelman kerääjä, reumalääkäri Juhani Kirpilä arvosti erityisesti vuosien 1900–1950 välisenä aikana tehtyä taidetta. Kirpilä keräsi noin 35 vuoden aikana yli 500 teoksen kokoelman, jonka hän lahjoitti Suomen Kulttuurirahastolle. Taidekokoelma on esillä Kirpilän viimeisessä kodissa Helsingin Töölössä.

Näyttelyssä on mukana taidehistoriamme supertähtiä, kuten Helene Schjerfbeck, jonka aikakauden teoksiin kuuluvat lumoava Sepän tytär, 1920-luvun muodikas flapper-tyttö jazz-asenteella, ja taiteilijan rakas veljenpoika Måsse, tyylikäs pohdiskelija ja menevä autoilija. Yhden henkilön taidemakua peilaava kokoelma sisältää myös monien vähemmän tunnettujen taiteilijoiden teoksia, joista esimerkkeinä kansainvälisen koulutuksen hankkineen Karin Hildénin salaperäinen muotokuva taiteilijan sisaresta Greta Nordgrenista Greta Osarassa ja rohkean itsetietoinen Omakuva.

Näyttelyssä on panostettu erityisesti sen verkkosisältöihin, jotka mahdollistavat teoksiin tutustumisen monesta näkökulmasta. Verkkonäyttely sisältää runsaasti uutta tutkimustietoa sekä monipuolista kuvamateriaalia. Laadukkaiden teoskuvien avulla voi syventyä maalausten yksityiskohtiin ja väripintoihin.

Näyttelyn teoksiin voi kuitenkin tutustua myös Taidekodissa: Taidekoti Kirpilä on jälleen 5.5.2021 alkaen avoinna yleisöille keskiviikkoisin klo 14–18 ja sunnuntaisin klo 12–16. Koronavirustilanteen vuoksi emme toistaiseksi ota vastaan ryhmiä eikä museon tiloissa pidetä opastuksia, mutta voit tilata omalle ryhmällesi etäopastuksen näyttelyyn puhelimitse: 050 351 4337, tai sähköpostitse: taidekoti@skr.fi.

1920-luvun taidehistoriaan perehtynyt Antonella Perna työskenteli Taidekoti Kirpilässä lokakuusta 2020 huhtikuuhun 2021. Roomasta kotoisin oleva taidehistorian tutkija Perna väitteli tohtoriksi Turun yliopistosta helmikuussa 2020 1920-luvun taidekirjoittamiseen, taidehistorian historiaan ja taiteen keräilyyn pureutuen.

Lisätiedot:

museonjohtaja Johanna Ruohonen, jr(at)skr.fi, puh. 040 516 3475

Astu tästä näyttelyyn!

Taidekoti Kirpilä on reumalääkäri Juhani Kirpilän (1931–1988) Suomen Kulttuurirahastolle lahjoittama koti, jossa on esillä hänen keräämänsä suomalaisen taiteen kokoelma. Pohjoisella Hesperiankadulla sijaitseva Taidekoti on avoinna yleisölle maksutta keskiviikkoisin klo 14–18 ja sunnuntaisin klo 12–16.

Kuva: Antti Favén (1882–1948), Siltasaari-näkymä Korkeasaaresta, 1922 / Rauno Träskelin

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan