Sepän tytär, 1928
HELENE SCHJERFBECK
Öljy pahville (40 x 26 cm)
Hankittu: 1976 jälkeen
Kuva: Rauno Träskelin
Tutki kuvaa suurennuslasilla!
Maalaus kuuluu Helene Schjerfbeckin 1920-luvulla tekemään eleganttien muotokuvien sarjaan. Ne heijastavat taiteilijan kiinnostusta muotia kohtaan. Vaikka tämä muotokuva ei kuvaa erityisen hyvin mallin yksilöllisiä piirteitä, henkilö voidaan selvästi ajoittaa 1920-luvulle: lyhyt kampaus, nauha otsassa, punainen huulipuna, avoin pääntie ja pitkä tyylikäs kaula. Maalauksen sommittelu muistuttaa muotikuvia: lähikuva, tyylikäs ryhti, teatterivalo ylhäältä, joka heijastuu naisen päähän.
Schjerfbeck seurasi tarkasti ranskalaista muotia. Serkun tytär Dora Estlander lähetti hänelle ranskalaisia muotilehtiä Ranskasta, joita hän usein käytti inspiraation lähteenä.
HELENE SCHJERFBECK (1862–1946)
Helene Schjerfbeck, 1880.
Museovirasto
Kuva: Daniel Nyblin
Helene Schjerfbeck aloitti maalaamisen jo lapsena. Hänen kykynsä tunnustettiin ja hänet otettiin varhain piirustuskouluun. Heti 18-vuotiaana Schjerfbeck matkusti Pariisiin, jossa opiskeli osana laajaa suomalaisten taiteilijoiden yhteisöä. Hän vietti aikaansa erityisesti muiden taiteilijanaisten kanssa.
Uransa aikana Schjerfbeck matkusti paljon ja työskenteli monissa maissa, mm. Ranskassa, Englannissa ja Italiassa. Ulkomailla ollessaan hän maalasi sekä en plein air -maisemia että kopioita vanhoista teoksista.
Helene Schjerfbeck, Omakuva 1912.
Öljy kankaalle (43,5 x 42 cm)
Kansallisgalleria, Ateneum
Kuva: kansallisgalleria / yehia eweis
Suomessa Schjerfbeck esitteli teoksiaan useissa näyttelyissä ja voitti tärkeitä palkintoja. Elämänsä aikana hän sai tunnustusta, mutta kärsi taloudellisesti suurimman osan ajastaan. Tämä johtui osittain siitä, että hän oli hidas ja pohdiskeleva maalari ja luonteeltaan hauras.
Vaikka Schjerfbeck kuului suomalaisen taiteen kultakauden sukupolveen, hän ei omaksunut kollegoidensa tutkimia tyypillisiä teemoja. Schjerfbeckiä eivät kiinnostuneet Kalevalan hahmot, ja hänen maalaamansa maisemat eivät varsinaisesti liity kansalliseen romantiikkaan. Sen sijaan hän suosi muotokuvalajityyppiä.
MUITA TEOKSIA KIRPILÄSSÄ
Helene Scherfbeck, Måsse II, 1943.
Öljy kankaalle (40 x 28 cm)
hankittu: 1979 – Galerie Oljemark
Kuva: Rauno Träskelin
Öljyvärimaalauksen mallina istui Helene Schjerfbeckin veljenpoika Måns ”Måsse” Schjerfbeck, joka toimi helsinkiläisen Lärkanin koulun (Nya Svenska Läroverket) biologian ja maantiedon opettajana. Tädilleen läheinen Måsse nähdään usein mallina Schjerfbeckin muotokuvissa. Teoksen valmistumisen aikaan Schjerfbeck asui Ruotsissa sotaa paossa. Måssen kulmikas ulkomuoto ja vakava luonne on kuvattu huolellisesti. Pitkä, hoikka ja elegantti veljenpoika tunnettiin pohdiskelijana, joka kuitenkin tarvittaessa osasi olla myös ankara opettaja. Schjerfbeckin viimeisten vuosien tyylin geometrisyys, ääriviivan korostaminen ja pelkistyminen muokkaavat myös Måssen hahmoa.
ACADÉMIE COLAROSSI
Image of the Académie Colarossi in paris at Rue de la grande Chaumière, Montparnasse, n. 1908.
Wikicommons
Viime vuosisadan vaihteessa suomalaiset taiteilijat matkustivat usein Ranskaan opintojensa päätyttyä. Pariisissa he opiskelivat tyypillisesti yksityisissä akatemioissa, koska pääsy viralliseen akatemiaan oli vaikeaa. Sisäänpääsy akatemiaan oli erityisen haastavaa ja epätodennäköistä naistaitelijoille. Sallittu naisten lukumäärä oli hyvin rajallinen. Heidän opetuksensa erotettiin miehistä, ja heidät suljettiin pois elävien alastonmallien maalaamisesta, kun taas yksityisopistoissa se oli mahdollista.
Naistaiteilijat Suomessa olivat tuolloin etuoikeutettuja Ranskaan verrattuna, koska he saattoivat osallistua ammatilliseen koulutukseen ja nauttivat itsenäisemmästä asemasta yhteiskunnassa. Esimerkiksi he saattoivat matkustaa ja päästä julkisiin paikkoihin ilman huoltajaa.
Helene Schjerfbeck, Alastoman miehen puolivartalokuva, 1884.
Lyijykynäpiirros (24 x 17 cm)
hankittu: 1960
Kuva: Rauno Träskelin
Opiskellessaan Académie Colarossissa Schjerfbeck teki tämän piirustuksen alastonmallista. Hän kuvasi mallin anatomisia yksityiskohtia suurella tarkkuudella. Teos oli ensimmäinen Schjerfbeck, jonka Juhani Kirpilä osti kokoelmaansa.
Rue de Baigmeux’lla Montparnassella sijainneen pensionaatin taiteilijoita talvella 1881–1882.
Museovirasto
Helene Schjerfbeck takarivissä oikealla todennäköisesti Amélie Lundahlin ja Aukusti Uotilan kanssa.
KOPIOIJA
Helene Schjerfbeck, Infantinna Maria Teresa, kopio Velázquezin mukaan, 1894.
Öljy kankaalle (128 x 100 cm)
Kansallisgalleria, Ateneum
Kuva: kansallisgalleria / yEHIA EWEIS
Tärkeä yksityiskohta, joka vaikutti Schjerfbeckin teoksiin, oli hänen työnsä kopioijana. Suomen taideyhdistys lähetti taiteilijoita ulkomaille kopioimaan mestariteoksia, jotka sitten tulivat oppimateriaaliksi. Schjerfbeck maalasi kopioita aluksi Pietarin Eremitaašissa, sitten Wienissä ja lopulta Italiassa. Italiassa hän vieraili Uffizissa, ja häntä kiehtoivat Fra Angelico -freskot Saint Marcon luostarissa. Toinen primitiivinen taiteilija, joka vaikutti häneen, oli Filippo Lippi ja tämän emotionaalinen ilmeikkyys. Ateneumissa on useita Schjerfbeckin tekemiä kopioita.
Helene Schjerfbeck, Madonna ja lapsi, Cimabuen mukaan, 1932.
Kangas, öljy, tempera (48 x 35 cm)
Kansallisgalleria, Ateneum
Kuva: kansallisgalleria / JANNE MÄKINEN
HYVINKÄÄ
Hyvinkää, Siltakatu (Raij’n huvilat), purettavia rakennuksia, 1955.
Helene Schjerfbeck asui Hyvinkäällä samassa pihapiirissä.
Hyvinkään kaupunginmuseo
Schjerfbeck hyväksyi viran Ateneumissa, jossa hän opetti jonkin aikaa. Hän otti paikan vastaan pääasiassa taloudellisista syistä. Opetus ei sopinut Schjerbeckille erityisen hyvin, koska hän oli tottunut työskentelemään yksin ja rauhassa.
Hyvinkää, Siltakatu (Rajin huvila), 1940-luku.
Helene Schjerfbeck asui tässä rakennuksessa 20 vuotta.
Hyvinkään kaupunginmuseo
Lopulta Schjerfbeck jätti viran ja jäi eläkkeelle työskentelemään yksin Hyvinkäällä äitinsä kanssa. Hän nautti aika ajoin läheisten ystävien, erityisesti Helena Westermarkin, vierailuista. Taiteilija asui Hyvinkäällä äitinsä kuolemaan asti (1923), ja pari vuotta sen jälkeen hän muutti Tammisaareen.
Taidekoti Kirpilän juhlaolohuone, 1998
Kuva: Rauno Träskelin
Juhani Kirpilä osti Schjerfbeckin tekemiä muotokuvia 1970-luvulla. Kirpilä oli ylpeä niistä ja halusi ripustaa maalaukset nykyiselle paikalleen, josta ne näkyvät heti sisään tuleville.