Läskelän tehdas, 1922

EERO JÄRNEFELT
Öljy kankaalle (46 x 70 cm)
Hankittu: 1953 yksityiskokoelma
Kuva: Rauno Träskelin

  Tutki kuvaa suurennuslasilla!

Järnefeltiä kiinnostivat eniten ihmiset ja maisemat. Hän maalasi suomalaista luontoa eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina. Järnefelt kiersi maata, jotta saattoi maalata erilaisia tyypillisiä suomalaisia maisemia. Esimerkiksi näköalaa Kolilta hän maalasi useaan eri otteeseen.

Vuonna 1892 Järnefelt matkusti Karjalan ympäri. Maisema, joka on Kirpilän taidekokoelmassa erottuu Järnefeltin tuotannosta, koska siinä näkyy teollisuusrakennus.

Tehdas sijaitsee maalauksen keskellä. Se on vaikuttava ja hallitsee sitä ympäröivää luontoa. Rakennuksissa ei ole paljon yksityiskohtia, mutta virtaavan veden vahvuus ja savupiiput ovat konkreettisia merkkejä teollisesta toiminnasta.

EERO JÄRNEFELT (1863–1937)

Taiteilija Eero Järnefelt, n. 1890.
Museovirasto

Eero Järnefelt aloitti taideopintonsa Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja jatkoi sitten Pietarin taideakatemiassa, jossa hän vaikuttui syvästi tuolloin hallitsevasta venäläisestä realismista. Järnefelt opiskeli useaan otteeseen myös Pariisin Julian-akatemiassa. Pariisissa hän myös kopioi mestariteoksia Louvressa (Corot, Courbet, Millet).

Ranskan ja Venäjän lisäksi Järnefelt matkusti 1890-luvulla myös Saksaan ja Italiaan. Toisen Italian-matkansa aikana häneen tekivät vaikutuksen erityisesti italialaiset primitiivit ja etenkin San Francescon kirkon freskot Assisissa.

Taiteilija Eero Järnefelt, 1928.
Museovirasto

Lopulta 1900-luvun alkupuolella Järnefelt asettui Tuusulan lähelle. Siellä hän muutti vastarakennettuun Suvirantaan. Alueelle oli ensimmäisenä muuttanut Järnefeltin hyvä ystävä, kirjailija Juhani Aho.

Järnefelt pysyi uskollisena realismille koko elämänsä ajan ja noudatti kansallisen romantiikan ideologiaa. Maalauksissaan hän kuvasi suomalaista kansaa ja luontoa idealistisella tavalla. Hän kuvasi myös kohtauksia perinteisten ammattiryhmien toiminnasta. Järnefelt maalasi usein ulkona ja käytti malleinaan työläisiä.

LÄSKELÄN TEHDAS

Läskelän paperi- ja selluloosatehtaan työntekijöiden asuntoja, 1920–1930-luku.
Museovirasto

Läskelän työntekijöiden asunnot sijaitsivat tehtaan ympärillä. Ne näkyvät myös Järnefeltin maalauksessa.

Läskelä. Paperitehdas, 1928.
Wikicommons

Läskelän paperitehdas toimi vuosina 1905–1944.

Talvi- (1939–1940) ja jatkosodan (1941–1944) jälkeen Läskelän maalaiskunta Karjalassa luovutettiin Neuvostoliitolle.

Läskelä, Oy Läskelän paperitehdas, 1941.
SA-Kuva (Sotamuseo).
Kuva: Esko Manninen

Vaikka rakennukset olivat vahingoittuneet sodan aikana vakavasti, tehdas korjattiin ja se jatkoi toimintaansa Neuvostoliiton ja sittemmin Venäjän alueella. Tehdas ajautui konkurssiin vuonna 2004.

Läskelän koski, 1943.
SA-Kuva (Sotamuseo)
Kuva: Orvo Saarikivi

Yhdessä paperitehtaassa toimi vesivoimala, yksi ensimmäisistä Suomessa.

MAALAUKSET JA FRESKOT

Johanneksen kirkon alttaritaulu: Eero Järnefeltin maalaama Taivaallinen näky, 1932.
Museovirasto
Kuva: Eero Järnefelt

ALTTARITAULUT

Eero Järnefelt maalasi useita alttaritauluja (Keuruu, Jyväskylä, Helsinki).

Johanneksen kirkko, alttaripääty, 1996.
Helsingin kaupunginmuseo
Kuva: P.O. Welin

Rautatieaseman asemaravintola, n. 1929.
Helsingin kaupunginmuseo
Kuva: Eric Sundström

SEINÄMAALAUKSET

Järnefelt teki myös seinämaalauksia. Näkymä Kolilta sijaitsee Helsingin rautatieaseman ravintolassa. Järnefelt maalasi sen vuonna 1911 A.W. Finchin ja Ilmari Aallon kanssa. Se oli tarkoitettu Berliinin kansainväliseen matkailunäyttelyyn ja ripustettiin ravintolaan, kun asemarakennus oli valmis.

Eero Järnefeltin freskomaalaus Flora-juhla Helsingin yliopiston päärakennuksen juhlasalissa, Unioninkatu 34, 3. krs, 1920.
Helsingin kaupunginmuseo
Kuva: Harald Rosenberg

Järnefelt maalasi myös Helsingin yliopiston juhlasalin freskot Aurora-seura (1916) ja Flora-juhla (1920). Molemmat tuhoutuivat Helsingin pommituksissa vuonna 1944.

Eero Järnefeltin taiteilijakoti Suviranta Tuusulanjärven rannalla, n. 1910.
Museovirasto

SUVIRANTA

Suviranta sijaitsee Tuusulanjärven rantatiellä ja oli osa Tuusulan taiteilijayhteisöä.

Arkkitehti Usko Nyströmin suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1901. Eero Järnefelt asui siinä Saimi-vaimonsa ja perheensä kanssa vuosina 1901–1917. Sen jälkeen rakennus toimi kesähuvilana.

 PALAA YLÖS IHASTELEMAAN MAALAUSTA

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan