Ile de Sein, 1923
MARCUS COLLIN
Öljy kankaalle (54,5 x 52,5 cm)
Hankittu: 1978 – E. Suolahden kuolinpesä
Kuva: Rauno Träskelin
Tutki kuvaa suurennuslasilla!
Maalaus on näkymä pienelle Atlantin valtameren saarelle, Ile de Seinille, Bretagnen rannikolla. Collin maalasi useita maalauksia Bretagnessa.
Kaupunkimaisemassa nähdään miehiä arkipäiväisissä toimissaan. Yksi kantaa olkapäällään raskasta kuormaa pitäen sen tasapainossa kädellään. Toinen vetää pientä vaunua, jossa on iso laatikko. Muut vain kulkevat ohi.
Maalausten hahmot eivät ole muotokuvia, eikä niiden yksittäisiä piirteitä ole kuvattu. Varjoista on mahdollista päätellä, että Collin maalasi teoksen keskipäivällä.
1920-luvulla Collinin kaupunkimaisemien fokus vaihtui ruuhkaisista näkymistä autioiksi katunäkymiksi. Collinin 1920-luvun maalaukset jakavat monia yhteisiä elementtejä tuon ajan modernin klassismin kanssa, esimerkiksi synkän paletin ja liikkumattoman ilmapiirin.
MARCUS COLLIN (1882–1966)
Taidemaalari Marcus Collin, 1920-luku.
Museovirasto
Marcus Collin oli Marraskuun ryhmän perustajien joukossa. Hän ei kuitenkaan jakanut ryhmän boheemia identiteettiä. Vaikka Collin ei kuulunut eliittiperheeseen, hän oli saanut korkeaa koulutusta, mukaanlukien piano- ja viulukurssit. Ennen taiteilijanuraa Collin oli opiskellut oikeustiedettä, journalismia ja arkkitehtuuria.
Collinin maalausten yleisin teema on kaupunkimaisemat. Hänen kaupunkimaisemiaan määrittelee kiinnostus ihmisiin ja yhteiskuntaan, varsinkin työläisiin.
Taidemaalari Marcus Collin ateljeessaan.
Ennen 1949.
Helsingin kaupunginmuseo
Marcus Collin matkusti useita kertoja Ranskaan, jossa hän kokeili erityisesti ranskalaisen postimpressionismin kirkkaita värejä. Vuonna 1908, kun Magnus Enckell työskenteli komissaarina Suomen osastolla Pariisin Salon d’Automnessa, Collin kuului joukkoon nuoria taiteilijoita, jotka kutsuttiin Salonkiin vanhemman sukupolven maalareiden, kuten Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt ja Pekka Halonen, kanssa.
Collin matkusti myös paljon ympäri Eurooppaa, mm. Pietariin, Wieniin ja Italiaan. Italiassa hän kiinnostui italialaisista primitiivisistä taiteilijoista, ja erityisesti häneen vaikuttivat Melozzo da Forlí ja Fra Angelico.
lallukan taitelijakoti
Museovirasto
Kuva: Anni Swan
Lallukan taiteilijakoti, käytävää viimeistellään, 1933.
Museovirasto
Marcus Collin meni naimisiin taiteilija Eva Törnwallin kanssa vuonna 1916.
1930-luvulla pariskunta asui Lallukan taiteilijoiden talossa. He muuttivat ensimmäisten joukossa juuri rakennettuun taloon.
MUITA TEOKSIA KIRPILÄSSÄ
marcus collin, Ihmisiä kadulla, 1922.
Pastelli (47,5 x 63 cm)
hankittu: todennäköisesti 1975
kuva: rauno träskelin
Pariisissa ollessaan Collin maalasi erityisesti pastelleilla ja vesiväreillä ja kuvasi kaupungin kaduilla tekemiään havaintoja humoristisesti. Pariisissa hän ei osallistunut taidekursseille, vaan halusi mieluummin tarkkailla elämänmenoa kaduilla.
Collin oli kiinnostunut ihmisistä, joita hän tutki osana yhteiskuntaa, ei yksittäisinä muotokuvina. Hänen maalauksensa kuvaavat elämän tavanomaisia hetkiä ja arkea. Collinin kuvaamat hahmot ovat nimettömiä. Hän oli erityisen kiinnostunut työväenluokasta, sekä pelloilla että kaupungeissa. Henkilöt näyttävät kiireisiltä. Silloinkin kun he vain kävelevät ja kulkevat ohi, he näyttävät syventyneiltä omiin ajatuksiinsa. Yleensä he katsovat maata ja jatkavat toimintaansa ilman vuorovaikutusta muiden kanssa.
Teoksen äänimaisemaa
Île de Sein
Île de Sein: Le transport de la soude par des Îliennes au début du XXème siècle.
Wikicommons. kuva: henri moreau
Musée départemental breton.
Wikicommons. Kuva: Jacques de Thézac
Port de l’île de Sein. Wikicommons
Tämän päivän näkymiä Ile de Seinilta.
ARKISTOKUVIA KIRPILÄSTÄ
kuva: atte matilainen, 1988
taidekoti kirpilän arkisto
ALKUPERÄINEN RIPUSTUS
Näissä 1980-luvun valokuvissa nähdään Collinin Ile de Sein -maalauksen alkuperäinen ripustus Juhani Kirpilän aikana. Maalaus ripustettiin juhlaolohuoneeseen, josta vanhimmat ja arvokkaimmat maalaukset löytyivät – ja löytyvät nykyäänkin.
Kuva: taidekoti kirpilän arkisto
Juhlaolohuone oli erityisen tärkeä tila, koska se oli Kirpilällä varattuna ystävien ja sukulaisten isännöimiseen – sillä oli julkinen tehtävä.
Värivalokuva otettiin Kirpilän 50-vuotisjuhlissa vuonna 1981. Taidekeräilijä Seppo Fränti poseeraa taulujen edessä.
lainaustodistus, ateneumin taidemuseo. taidekoti kirpilän arkisto
”marcus collin 100 vuotta” -näyttelyn luettelo. ateneumin taidemuseo, 22.10.–12.12.1982
TEOSTEN LAINAAMINEN
Collinin teoksia Kirpilän taidekokoelmasta pyydettiin ja lainattiin taiteilijan 100-vuotisjuhlanäyttelyyn.