Ile de Sein, 1923

MARCUS COLLIN
Öljy kankaalle (54,5 x 52,5 cm)
Hankittu: 1978 E. Suolahden kuolinpesä
Kuva: Rauno Träskelin

  Tutki kuvaa suurennuslasilla!

Maalaus on näkymä pienelle Atlantin valtameren saarelle, Ile de Seinille, Bretagnen rannikolla. Collin maalasi useita maalauksia Bretagnessa.

Kaupunkimaisemassa nähdään miehiä arkipäiväisissä toimissaan. Yksi kantaa olkapäällään raskasta kuormaa pitäen sen tasapainossa kädellään. Toinen vetää pientä vaunua, jossa on iso laatikko. Muut vain kulkevat ohi.

Maalausten hahmot eivät ole muotokuvia, eikä niiden yksittäisiä piirteitä ole kuvattu. Varjoista on mahdollista päätellä, että Collin maalasi teoksen keskipäivällä.

1920-luvulla Collinin kaupunkimaisemien fokus vaihtui ruuhkaisista näkymistä autioiksi katunäkymiksi. Collinin 1920-luvun maalaukset jakavat monia yhteisiä elementtejä tuon ajan modernin klassismin kanssa, esimerkiksi synkän paletin ja liikkumattoman ilmapiirin.

MARCUS COLLIN (1882–1966)

Taidemaalari Marcus Collin, 1920-luku.
Museovirasto

Marcus Collin oli Marraskuun ryhmän perustajien joukossa. Hän ei kuitenkaan jakanut ryhmän boheemia identiteettiä. Vaikka Collin ei kuulunut eliittiperheeseen, hän oli saanut korkeaa koulutusta, mukaanlukien piano- ja viulukurssit. Ennen taiteilijanuraa Collin oli opiskellut oikeustiedettä, journalismia ja arkkitehtuuria.

Collinin maalausten yleisin teema on kaupunkimaisemat. Hänen kaupunkimaisemiaan määrittelee kiinnostus ihmisiin ja yhteiskuntaan, varsinkin työläisiin.

Taidemaalari Marcus Collin ateljeessaan.
Ennen 1949.
Helsingin kaupunginmuseo

Marcus Collin matkusti useita kertoja Ranskaan, jossa hän kokeili erityisesti ranskalaisen postimpressionismin kirkkaita värejä. Vuonna 1908, kun Magnus Enckell työskenteli komissaarina Suomen osastolla Pariisin Salon d’Automnessa, Collin kuului joukkoon nuoria taiteilijoita, jotka kutsuttiin Salonkiin vanhemman sukupolven maalareiden, kuten Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt ja Pekka Halonen, kanssa.

Collin matkusti myös paljon ympäri Eurooppaa, mm. Pietariin, Wieniin ja Italiaan. Italiassa hän kiinnostui italialaisista primitiivisistä taiteilijoista, ja erityisesti häneen vaikuttivat Melozzo da Forlí ja Fra Angelico.

lallukan taitelijakoti

Lallukan taiteilijakoti, Etelä-Hesperiankadulta kuvattuna, 1933.
Museovirasto
Kuva: Anni Swan

Lallukan taiteilijakoti, käytävää viimeistellään, 1933.
Museovirasto

Marcus Collin meni naimisiin taiteilija Eva Törnwallin kanssa vuonna 1916.

1930-luvulla pariskunta asui Lallukan taiteilijoiden talossa. He muuttivat ensimmäisten joukossa juuri rakennettuun taloon.

MUITA TEOKSIA KIRPILÄSSÄ

marcus collin, Ihmisiä kadulla, 1922.
Pastelli (47,5 x 63 cm)
hankittu: todennäköisesti 1975
kuva: rauno träskelin

Pariisissa ollessaan Collin maalasi erityisesti pastelleilla ja vesiväreillä ja kuvasi kaupungin kaduilla tekemiään havaintoja humoristisesti. Pariisissa hän ei osallistunut taidekursseille, vaan halusi mieluummin tarkkailla elämänmenoa kaduilla.

Collin oli kiinnostunut ihmisistä, joita hän tutki osana yhteiskuntaa, ei yksittäisinä muotokuvina. Hänen maalauksensa kuvaavat elämän tavanomaisia hetkiä ja arkea. Collinin kuvaamat hahmot ovat nimettömiä. Hän oli erityisen kiinnostunut työväenluokasta, sekä pelloilla että kaupungeissa. Henkilöt näyttävät kiireisiltä. Silloinkin kun he vain kävelevät ja kulkevat ohi, he näyttävät syventyneiltä omiin ajatuksiinsa. Yleensä he katsovat maata ja jatkavat toimintaansa ilman vuorovaikutusta muiden kanssa.

Île de Sein

Île de Sein: Le transport de la soude par des Îliennes au début du XXème siècle.
Wikicommons. kuva: henri moreau

Jacques de Thézac, Un couple de l’Île de Sein devant l’Abri du marin, n. 1930.
Musée départemental breton.
Wikicommons. Kuva: Jacques de Thézac

Port de l’île de Sein. Wikicommons

Tämän päivän näkymiä Ile de Seinilta.

ARKISTOKUVIA KIRPILÄSTÄ

kuva: atte matilainen, 1988
taidekoti kirpilän arkisto

ALKUPERÄINEN RIPUSTUS

Näissä 1980-luvun valokuvissa nähdään Collinin Ile de Sein -maalauksen alkuperäinen ripustus Juhani Kirpilän aikana. Maalaus ripustettiin juhlaolohuoneeseen, josta vanhimmat ja arvokkaimmat maalaukset löytyivät ja löytyvät nykyäänkin.

Kuva: taidekoti kirpilän arkisto

Juhlaolohuone oli erityisen tärkeä tila, koska se oli Kirpilällä varattuna ystävien ja sukulaisten isännöimiseen sillä oli julkinen tehtävä.

Värivalokuva otettiin Kirpilän 50-vuotisjuhlissa vuonna 1981. Taidekeräilijä Seppo Fränti poseeraa taulujen edessä.

lainaustodistus, ateneumin taidemuseo. taidekoti kirpilän arkisto

”marcus collin 100 vuotta” -näyttelyn luettelo. ateneumin taidemuseo, 22.10.12.12.1982

TEOSTEN LAINAAMINEN

Collinin teoksia Kirpilän taidekokoelmasta pyydettiin ja lainattiin taiteilijan 100-vuotisjuhlanäyttelyyn.

 PALAA YLÖS IHASTELEMAAN MAALAUSTA

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan