Hyasinttiasetelma, 1928

VÄINÖ KUNNAS
Öljy kankaalle (51 x 41 cm)
Peritty
Kuva: Rauno Träskelin

  Tutki kuvaa suurennuslasilla!

Väinö Kunnas oli erityisen kuuluisa kaupunkimaisemistaan. Hän asui Töölössä, joka oli tuolloin kasvava ja kehittyvä kaupunginosa, ja jota hän kuvasi moneen kertaan. Kirpilän taidekokoelman maalaus on kuitenkin asetelma, joka oli yleinen maalaustyyppi 1920-luvulla.

Maalauksessa näkyy kubismin vaikutus esimerkiksi esineiden kiinteässä ja geometrisessa määrittelyssä. Ne eroavat taustasta, joka on määrittelemätön ja ilman syvyyttä. Kangas tuolin kohdalla näyttää metalliselta ja raskaalta. Kunnaksen teoksessa näkyy myös ekspressionismin vaikutus eloisissa väreissä.

Erityisen eläväksi maalauksen tekee kukan varjo, joka näyttää paljon dynaamisemmalta kuin muut teoksen elementit. Se muistuttaa tanssijan esiintymistä, teemaa, josta Kunnas erityisesti piti.

VÄINÖ KUNNAS (1896–1929)

Väinö Kunnas, Omakuva, 1926.
Öljy kankaalle (63,5 × 57 cm)
Kansallisgalleria, Ateneum
Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Kunnas syntyi Viipurissa, jossa hän myös aloitti taideopintonsa (1912–1917). Opintojensa aikana hän työskenteli sisustajana Pietarissa. Kunnas ei matkustanut ulkomaille, joten tällä Venäjän kulttuurikaupungilla oli tärkeä rooli hänen kypsymisessään taiteilijana.

Viipurin taiteenystävien piirustuskoulu 1914.
Väinö Kunnas ja Olli Miettinen
Lappeenrannan museot

Vuonna 1920, kun Väinö Kunnas asettui Helsinkiin, hän opiskeli Suomen taideyhdistyksenpiirustuskoulussa. Marraskuun ryhmä vaikutti häneen, vaikka hän ei ollut varsinainen jäsen. Kunnaksen väripaletti pysyi kuitenkin vähemmän raakana ja herkempänä verrattuna ryhmän ekspressionistista suuntausta edustaneisiin jäseniin.

VIIPURIN TAITEENYSTÄVÄIN PIIRUSTUSKOULU

Viipurin Taiteenystäväin piirustuskoulu, 1914.
Lappeenrannan museot

Viipurin Taiteenystäväin piirustuskoulu toimi Viipurissa vuosina 1891–1939.

Tuolloin muut taidekoulut Suomessa sijaisivat Helsingissä ja Turussa.

Viipurin piirustuskoulu suljettiin talvisodan alkaessa 1939.

Viipurin Taiteenystäväin piirustuskoulun juhlat, 1914.
Lappeenrannan museot

Koulussa ovat opiskelleet Kirpilän taidekokoelman taitelijoista paitsi Kunnas myös Hugo Simberg, Olli Miettinen ja Eva Cederström.

PERINTÖ

Kuva: Taidekoti Kirpilän arkisto

Juhani Kirpilä peri intohimonsa taiteeseen vanhemmiltaan, jotka olivat myös keräilijöitä. Kun vanhemmat kuolivat 1950-luvun lopulla, parin vuoden sisällä, Kirpilä peri heidän kokoelmansa. Hän piti vain parhaan osan siitä ja myi loput. Hänen pitämiensä töiden joukossa oli merkittäviä teoksia, kuten esim. neljä maalausta Pekka Haloselta, jonka teoksia Kirpilä osti vielä ajan mittaan lisää.

Kuvassa näkyy Väinö Kunnaksen maalaus Kirpilän vanhempien kotona Puolangalla.

TULENKANTAJAT

Väinö Kunnas, Olavi Paavolainen, 1928.
kuva: Kustannusosakeyhtiö WSOY

OLAVI PAAVOLAINEN

Helsingissä vuonna 1925 Kunnaksesta tuli läheinen Tulenkantajat-ryhmän kanssa, vaikka suurin osa sen jäsenistä oli kirjailijoita, ryhmän perustajan, kirjailija Olavi Paavolaisen kautta. Ryhmä tarjosi Kunnakselle pääsyn nykytaiteeseen ja sen teorioihin. Kunnaksen kiinnostus moderniin taiteeseen oli laaja, ja siihen sisältyivät myös tanssi ja musiikki.

TULENKANTAJAT-LEHTI, 12, 1928

Kunnas työskenteli myös kuvittajana Tulenkantajien ryhmälehdessä, jossa hänen teoksiaan myös julkaistiin.

JAZZMUSIIKKI

Suomi-jazzorkesteri äänittää Fazerin tiloissa Helsingissä vuonna 1928.
Helsingin kaupunginmuseo
Kuva: Eric Sundström

Jazzmusiikista alettiin puhua Suomessa 1920-luvun alussa erityisesti modernismiin ja kaupunkikulttuuriin liittyen. Suomi-jazzorkesteri oli yksi ensimmäisistä ”bändeistä”, jotka tuottivat jazzmusiikkia.

Henkilöt vasemmalta, ylärivissä: äänittäjä, Ernst Pingoud (piano), äänittäjä; keskirivissä: tuntematon, Sigismund Schepelis (banjo), Robert Konno (haitari, trumpetti, laulu), Nils Ekman (haitari), J. Mamonoff (rummut); oikealla reunassa W. Sandberg (haitari) ja Nils Petrelius (alttosaksofoni).

Jazz-Fox Band, 1924 jälkeen. Museovirasto

Jazz-Fox perustettiin vuonna 1924.

Oikealta: yhtyeen perustaja Reino Watanen, joka soitti viulua, pianisti Eino Nikko, tuntematon saksofonisti, rumpali Kalle Miettinen, tuntematon banjonsoittaja ja sellisti Gunnar Järvinen.

 PALAA YLÖS IHASTELEMAAN MAALAUSTA

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan