Greta Osarassa, 1919

KARIN HILDEN
Öljy kankaalle (68,5 x 48,5 cm)
Hankittu: 1976 jälkeen
Kuva: Rauno Träskelin

  Tutki kuvaa suurennuslasilla!

Maalauksessa nainen istuu pienellä penkillä porvarillisesti sisustetussa huoneessa, kuten huonekaluista voidaan päätellä. Nainen on kuvattu kokovartaloprofiilissa.

Hahmo on luonnosmainen eikä siinä ole yksilöllisiä, henkilökohtaisia piirteitä tai ominaisuuksia. Pitkä musta viitta peittää koko vartalon kaulasta varpaisiin.

Teoksessa Karin Hildén kuvasi sisarensa Greta Nordgrenin (o.s. Hildén). Osa Karin Hildénin perheestä muutti sukunimen vuonna 1935 Osaraksi viitaten kartanoon, jossa perhe asui Tampereen lähellä.

Maalausta on pidetty (1971) Ellen Thesleffin tekemänä, koska maalauksen Gretan oli virheellisesti uskottu olevan Greta von Frenckell, Thesleffin käly. Juhani Kirpilä kuitenkin osti maalauksen noin vuonna 1976 tuntemattoman taiteilijan tekemänä.

Thesleff tekijänä on myöhemmin suljettu pois. Näkemys Hildénistä tekijänä perustuu tämän pojan Marcus Wichmannin vuonna 1995 Taidekoti Kirpilään toimittamiin tietoihin.

Karin Hildén (1896–1968)

A. M. Tallgrenin läksiäiskahvit, 1920.
Museovirasto
kuva: Edvin Holmberg

Karin Hildén kävi Taideteollisen keskuskoulun vuosina 1915–1917, minkä jälkeen hän jatkoi opintojaan Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1918–1819 ja 1926–1928.

Hildén matkusti useita kertoja ulkomaille. Kahden maailmansodan välisenä aikana (vuosina 1921 ja 1924) hän opiskeli Académie Modernissa Pariisissa. Koulun olivat perustaneet Fernand Léger ja Amédée Ozenfant. He edustivat uutta modernia klassismia , joka nousi Euroopassa. Muita opintomatkoja Hildén teki Italiaan (1924), Ruotsiin (1933) ja Pietariin (1935).

Takarivissä asessori A. Böök, Sakari Pälsi, Julius Ailio, Lilly Kajanus ja Karin Hildén, joka erottuu ryhmästä moderneilla vaatteillaan. Pöydän ääressä istuvat miehet ovat Juhani Rinne, A. M. Tallgren, Alarik Tavaststjerna, Alfred Hackman ja valtionarkeologi Hj. Appelgren-Kivalo. Naiset ovat edestä lukien Ebba Weilin, Siri Brunou, Mary Nielsen ja Tyyni Vahter.

MUITA TEOKSIA KIRPILÄSSÄ

Karin Hildén, Omakuva. Öljy pahville (35 x 37 cm).
Hankittu: 1983
Kuva: Rauno Träskelin

TAITEILIJOIDEN OMAKUVIA

Yksi Kirpilän taidekokoelman kiinnostavista ominaisuuksista on useat muotokuvat. Monet niistä ovat taiteilijoiden omakuvia, kuten tämä Karin Hildénin maalaus. Omakuvassa taiteilija katsoo eteenpäin rohkeana ja vakavana.

Kirpilä osti maalauksen yhdessä muiden omakuvien kanssa vuonna 1983. Ne kuuluivat Urho Laihon (1909–1991) taidekokoelmaan, jonka Kirpilä osti kokonaisuudessaan.

KOPIOT JA PIIRUSTUKSET

Karin Hildén, kopio Constance Evelina Grönhagen teoksesta Fagervik, 1936.
Museovirasto

Karin Hildén työskenteli piirtäjänä Kansallismuseossa, jossa hän teki kopioita museokokoelman teoksista.

Karin Hildén, Helmi Helminen ja Berit Boström Kansallismuseon pommisuojassa, 20.02.1940.
Museovirasto

Hildén ikuisti Museoviraston henkilökuntaa pommisuojassa talvisodan aikana.

ARKISTOKUVIA KIRPILÄSTÄ

Kuva: ATTE matilainen, 1988
Taidekoti Kirpilä arkisto

ALKUPERÄINEN RIPUSTUS

Näissä 1980-luvun valokuvissa nähdään Hildénin maalauksen alkuperäinen ripustus Juhani Kirpilän aikana. Maalaus ripustettiin juhlaolohuoneeseen, josta vanhimmat ja arvokkaimmat maalaukset löytyivät ja löytyvät nykyäänkin.

Kuva: Taidekoti Kirpilä arkisto

Juhlaolohuone oli erityisen tärkeä tila, koska se oli Kirpilällä varattuna ystävien ja sukulaisten isännöimiseen sillä oli julkinen tehtävä.

Molemmat kuvat ovat 1980-luvulta. Tämä värivalokuva otettiin Kirpilän 50-vuotisjuhlissa vuonna 1981.

 PALAA YLÖS IHASTELEMAAN MAALAUSTA

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan